Maatalous on vesistön pahin kuormittaja – tässä kunnossa Kallavesi on ennen Finnpulpin jättitehdasta

Kallavedellä eniten kuormitusta aiheutuu tällä hetkellä Kelloselälle sekä Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon alueelle. Suurin kuormitus tulee kuitenkin yhä yläpuolisista vesistöistä. Kallaveteen vaikuttaa jatkossa myös mahdollinen uusi sellutehdas.

Kallavesi
Kallavesi.
Juha Vauhkonen / Yle

Kuopiota ympäröivään Kallaveteen kohdistuu vedenlaatua ja olosuhteita haittaavaa kuormitusta useista eri paikoista. Kallaveden tila on tällä hetkellä luokiteltu kokonaisuudessaan hyväksi, mutta erityisesti yläpuoliset vesistöt kuormittavat yhä vesistöä.

Kallaveden yläpuolisista vesistöistä eli Iisalmen ja Nilsiän reiteiltä tulevat ravinteet aiheuttavat valtaosan erityisesti Pohjois-Kallaveden kuormituksesta. Suurin vesistön kuormittaja näillä alueilla on maatalous. Maataloudesta aiheutuu jopa puolet koko vesistön fosforipäästöistä. Kallavesi on myös luontaisesti erittäin ravinteikas.

Keski-Kallaveteen pääsee päivittäin noin 400 kilogrammaa fosforia, ja näistäkin suurin osa on yläpuolisista vesistöstä tulleita fosforipäästöjä. Pistekuormituksen eli tehtaiden ja vedenpuhdistamoiden osuus on vain yhdeksän kilogrammaa päivässä.

– Isoilta yläpuolisilta vesistöreiteiltä tulee mittavat vesi- ja ravinnemäärät ja laajassa kuvassa tämä kuormitus on merkittävä tekijä, kertoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski.

Maataloudella on suuri merkitys vesistön laatuun muuallakin Pohjois-Savossa. Maakunnassa on 116 vesistöä, joiden tila on tyydyttävä tai välttävä. Maatalous on merkittävä kuormittaja lähes kaikissa (yli 90 prosentissa) näissä vesistöissä.

Saa nähdä, kuinka pitkälle etelään haittavaikutukset ulottuu, jos tehdas rakennetaan.

Jukka Hartikainen

Toinen merkittävä asia on sisäinen kuormitus. Sisäinen kuormitus tarkoittaa pohjaan varastoituneiden ravinteiden vapautumista takaisin veteen hapen vähetessä. Se kiihdyttää rehevöitymistä ja on usein seurausta kauan jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta.

Myös säällä on osittain vaikutusta Kallaveden kuormitukseen. Lumen sulaminen moneen kertaan lisää valuntaa ja näkyy myös vesistössä.

Grafiikka järvien kuormituksesta.
Merkittävimmät tekijät, jotka kuormittavat Pohjois-Savon vesistöjä. Prosenttiluku osoittaa, kuinka monessa vesistössä esimerkiksi maatalous on merkittävä kuormittaja. Mukana on 116 tilaltaan tyydyttävää tai välttävää vesistöä maakunnassa.Yle

Tehdaspäästöt vähentyneet vuosien aikana

Kallaveden suurimmat yksittäiset kuormittajat eli pistekuormittajat ovat Savon Sellun tehdas ja Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo. Näistä tulee kuitenkin vain muutama prosentti kaikesta veden fosforista.

Esimerkiksi Savon Sellun fosforipäästöt ovat olleet tasaisia 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Kokonaisfosfori on noin 2 000 kilogrammaa vuodessa eli 5,5 kg päivässä. Määrissä on ollut runsaasti vaihtelua vielä ennen 90-lukua. Esimerkiksi vuonna 1988 vuosittaiset fosforitasot olivat yli 14 000 kg eli 7-kertaiset nykyiseen verrattuna.

– Näissä kuormitukseen liittyvissä asioissa on menty paljon eteenpäin vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi tehtaiden päästöt on kehittyneet parempaan suuntaan puhdistusmenetelmien ja lainsäädännön muuttumisen vuoksi. 2000-luvulla ei kuormituksessa ole juuri muutosta tapahtunut.

Seuraava kuormitukseen liittyvä muutos voi olla edessä jo muutaman vuoden päästä, jos Finnpulpin sellutehdas rakennetaan Kuopion Sorsasaloon. Finnpulpin YVA-selvityksen mukaan Savon Sellun ja Finnpulpin yhteisfosforipäästöt voisivat olla jopa kuusi kertaa nykyistä korkeammat. Fosfori on haitallista vesistölle, koska se lisää muun muassa rehevöitymistä.

Tehtaiden päästöt on kehittyneet parempaan suuntaan.

Veli-Matti Vallinkoski

– Savon Sellun ja Lehtoniemen puhdistamon alueillta on jonkinlaisia muutoksia havaittavissa jo nyt eliöstön osalta, vaikka pääsääntöisesti syvänteet ovat hyvässä kunnossa. Saa nähdä, kuinka pitkälle etelään haittavaikutukset ulottuu, jos tehdas rakennetaan, sanoo Savo-Karjalan Ympäristötutkitmus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hartikainen.

Kallaveden tila on ELY-keskuksen mukaan kokonaisuudessaan tällä hetkellä hyvä. Kokonaiskuormitus on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun ajan.

Kallavettä hapetetaan useasta paikasta

Kallavettä on kuormittanut hetkellisesti myös muun muassa Kallansiltojen rakennushanke. Vuosia kestänyt rakentaminen vaikutti muun muassa veden samentumiseen. Vaikutukset olivat kuitenkin melko pieniä työn kokoon nähden. Myös Saaristokadun rakentamisen on vaikuttanut haitallisesti Kallaveden laatuun siltojen läheisyydessä. Veden laatu on heikentynyt erityisesti syvänteiden läheisyydessä.

Tällä hetkellä Kallaveden kuormittunein paikka sijaitsee Lehtoniemen puhdistamon alapuolisessa vesistössä sekä Kelloselällä. Molemmat alueet luokitellaan osittain tyydyttäviksi. Niissä on muita alueita runsaammat levämäärät ja ravinnetasot ovat korkeampia.

Kallavettä hapetetaan tällä hetkellä kuudesta kohdasta. Kolme hapetinta on Lehtoniemen puhdistamon lähellä ja loput Kelloselällä, johon myös mahdollinen Finnpulpin tehdas toisi lisäkuormitusta. Tehtaan jätevettä kertyisi Kelloselällä alusveteen talvikausina.

Hapettamisella turvataan syvänteiden happitilanne, jotta syvänteet kestävät ravinnekuormituksen.

– Kyllä kuormitusten vaikutus näkyisi selvemmin, jos vettä ei hapetettaisi. En lähde tässä vaiheessa arvioimaan sitä, pitäisikö hapettimia lisätä, jos Finnpulpin tehdas rakennetaan, sanoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski.

ELY-keskus tekee kuuden vuoden välein luokitustutkimuksen, jossa seurataan muun muassa Kallaveden vedenlaatua ja levätilannetta seitsemästä seurantapisteeltä järven selältä. Kallaveden ekologinen tila on luokiteltu kokonaisuudessaan hyväksi vuonna 2013.

_Korjaus 11.12. klo 16: Finnpulp nostaisi fosforipäästöjä noin kuusinkertaisesti, ei 18-kertaisesti kuten aiemmin jutussa luki. _