Kuka työkavereista häviää pois? – jatkuvat yt-neuvottelut raastavat uskoa

Yt-neuvottelut tarkoittavat työntekijöille löysässä hirressä roikkumista. Jäljelle jääneiden työmäärä todennäköisesti lisääntyy. Koska irtisanottujen nimiä ei kerrota, tämä syksy on mietitty, kuka työkavereista häviää syksyllä, yliopistolehtori Marja Kuittinen huokaa.

Kotimaa
Nuori katsoo ikkunasta.
Yle

Yhteistoimintaneuvottelut ovat työntekijöille pitkä ja rankka taival. Osa joutuu jopa toistuvasti irtisanomisuhan alle.

Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen yliopistolehtori Marja Kuittinen kohtaa jo toisen kerran noin puolen vuoden sisällä yt-neuvottelut.

– Se oli täystyrmistys ja epäusko. Vastahan me kävimme ne, minkä ihmeen takia me olemme taas tässä, Kuittinen kertaa tunteitaan yt-ilmoituksesta.

Se oli täystyrmistys ja epäusko.

Marja Kuittinen

Yliopisto ilmoitti historiansa seitsemänsistä yt-neuvotteluista. Kesäkuussa päättyneiden neuvotteluiden tuloksena tietojenkäsittelytieteen laitokselta irtisanottiin kuusi opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Lisäksi tehtiin eläkejärjestelyjä.

Osa puoli vuotta sitten irtisanotuista ei halunnut kertoa julkisesti yliopistolla tilanteestaan. Jäljelle jääneet seuraavat sivusta, ketkä tippuvat pois joukosta vuodenvaihteessa.

– Tämä syksy on mennyt niin, että on miettinyt, kukahan meistä häviää pois vuodenvaihteessa.

Löysässä hirressä

Työntekijät kokevat roikkuvansa löysässä hirressä, kun työpaikkojen säilymisestä ei ole tietoa. Lisäksi työilmapiiri on huonontunut.

– Henkinen kuormitus on todella suuri. Työyhteisössä näkyy primitiivireaktioita, nopeasti kirjoittuja viestejä, joista näkyy hätä ja huoli.

Henkinen kuormitus on todella suuri.

Marja Kuittinen

Kuittisen mukaan laitosjohto on kommentoinut työntekijöiden hätää sanomalla, että asiasta ei voi keskustella, koska yt:t ovat kesken.

– Pitäisihän henkilöstön saada purkaa tuntojaan. Edes perustelut sille, miksi olemme joutuneet mukaan neuvotteluihin.

Opiskelijat kärsivät leikkauksista

Koska opetushenkilöstöä on irtisanottu, töitä on jouduttu jakamaan jäljelle jääneille. Esimerkiksi Kuittinen ei ole voinut haaveillakaan tutkimuksen tekemisestä muutamaan vuoteen.

Samaan aikaan, kun väkeä vähennetään pakollisille kursseille etsitään Kuittisen mukaan opettajia eikä päteviä välttämättä saada.

– Tämä näkyy opetuksen laadussa jossain määrin väistämättä.

Kuittinen kertoo, että esimerkiksi jatko-opiskelijoita on otettu opettajiksi.

– Esimerkiksi tänä syksynä ensimmäisen vuoden opiskelijoilla oli kohtuullisen vaikealla kurssilla ulkomaalainen jatko-opiskelija harjoitusten vetäjänä. Kielimuuri aiheutti opiskelijoille hankaluuksia.

Kuittisen mukaan useilla tietojenkäsittelytieteen laitoksen työntekijöillä on ollut työuupumusta.

Luottamus päätöksiä kohtaan heikkenee

Yliopiston sisällä tieto uusista neuvotteluista on otettu vastaan tyrmistyneenä. Lisäksi epäusko alkaa kasvaa päätöksiä kohtaan.

– Mikään organisaatio ei lähde kevyin perustein yt-neuvotteluihin. Kun edelliset neuvottelut kohdistuivat meidän laitokseen, eikö niitä ollut suunniteltu riittävän tarkkaan. Jos silloin ei harkittu tarkkaan, voiko luottaa, että tälläkään kierroksella on harkittu, Kuittinen pohtii.

Kuittinen uskoo, että nyt alkavat yt-neuvottelut eivät jää hänen viimeisikseen.