Turvakotipaikkaa hakee entistä useampi – paikkoja ei aina riitä kaikille

Turvakotien palvelujen kysyntä on kasvanut tänä vuonna. Etenkin isoilla paikkakunnilla palvelun kysyntä on kasvanut niin, ettei kaikille ole mahdollisuutta tarjota turvakotipaikkaa.

Kotimaa
Äiti katsoo lapsi sylissään ulos ikkunasta.
Derrick Frilund / Yle

Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan, että turvakotipalveluja on hakenut liiton jäsenyhdistysten turvakodeista lokakuun loppuun mennessä yli 1800 asiakasta. Viime vuonna vastaavana ajanjaksona paikkoja haki 1740 asiakasta.

Kasvua on kaikissa ryhmissä. Lapset ovat suurin asiakasryhmä.

Määrä ei tunnu heti suurelta. Tilastot eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoiset. Liiton turvakotien määrä on vähentynyt vuoden aikana yhdellä. Niinpä hakijoita on tänä vuonna enemmän suhteessa turvakoteihin. Laskusta puuttuu myös liiton ulkopuolelle jäävät ensi- ja turvakodit.

Tämän lisäksi yhä useampi jää ilman paikkaa. Heidän joukossa on sekä perheitä että yksin tulleita henkilöitä.

– Turvakotipaikkoja ei ole kovin paljon per turvakoti. Jouston varaa jää vain vähän. Kun kysyntä on iso, niin turvakoteihin ei kaikkiaan mahdu kerralla kaikki. Ihmisiä jää ulkopuolelle, Ensi- ja turvakotien liiton perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen kertoo.

Tilanne hankala etenkin isommissa kaupungeissa

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on toista sataa perhettä, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle. Palvelujen ulkopuolelle joutuneille on pyritty etsimään toista paikkaa tai apua sosiaalipäivystyksestä ja kriisityöstä.

Syrjäseuduilla sijaitsevissa turvakodeissa tilanne ei ole välttämättä yhtä paha. Muukkonen silti muistuttaa, että turvakodeille on kova tarve. Myös joustoa tarvittaisiin lisää.

– Paikkoja pitäisi olla sen verran, että niissä olisi mahdollista talossa ottaa enemmän väkeä sisään. Jatkossa on arvioitava sitä, menevätkö paikkamäärät kohteissa oikein. Toivottavasti niitä saadaan lisää paikkakunnille, joissa tarvetta on, eikä apua ole voitu tarjota kaikille sitä tarvitseville.

– Avopalveluiden vahvistaminen on myös ratkaisu. Kaikki eivät hae apua turvakodista vaan apupalveluista. Niiden mainostaminen ja markkinoiminen ja tarjoaminen sitä tarvitseville on tärkeää.

Kynnys palvelulle madaltunut

Palvelujen kysynnälle on useita syitä. Kynnys palvelujen käyttämiselle on Muukkosesta madaltunut. Taustalla vaikuttaa myös viime heinäkuun uudistus, jossa turvakotien toiminnasta tuli valtiorahoitteista. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeva asiakas voi nyt mennä suoraan turvakodin ovelle pyytämään apua.

– Enää ei ole sosiaalityöntekijää portinvartijana, joka tekee kunnassa maksusitoumuksen ja arvioi, oletko palvelun tarpeessa vai ei. Ihmiset voivat itse arvioida, ovatko avun tarpeessa, Muukkonen arvioi.

Vuoden alussa astui myös voimaan uudistus, jossa turvakotien kriisityö turvataan lailla. Muukkonen muistuttaa, että uudistuksen myötä entistä isompi joukko pääsee palvelujen piiriin. Aiemmin asiakkaiksi pääsivät ainoastaan lapsiperheet.

Palveluihin hakeutuminen on saattanut kasvaa siksi, että asenteet ovat muuttuneet.

– Ihmiset tunnistavat väkivaltaa paremmin. He eivät hyväksy sitä ja hakevat apua.