Riku Rantala: Turvapaikanhakijat eivät pelkää yrittäjyyttä samalla tavalla kuin suomalaiset

Tuhannet turvapaikanhakijat saavat pian aloittaa työnteon, kun kolmen kuukauden karenssiaika umpeutuu. Erityisesti yrittäjyys kiinnostaa. Esimerkiksi Kauhavan vastaanottokeskuksessa pyöritetään jo omaa pesulaa ja koulua. Tv-kasvo Riku Rantala on perustanut turvapaikanhakijoille oman yrittäjyysverkoston.

A-studio
Riku Rantala
Riku RantalaJarno Kuusinen / AOP

Mitä kannattaa tehdä, jos Suomeen tulee tänä vuonna yli 30 000 uutta ihmistä? Aloittaa kaikenlainen yhteistyö tietysti!

Näin ajattelee Startup Refugees -verkoston perustaja Riku Rantala. Startup Refugees järjestää turvapaikanhakijoille työpajoja, projekteja, työvälineitä ja yrittäjyysmentorointia. Verkostossa suomalaisia tahoja on mukana jo yli 300.

– Suurin ongelma on, ettei Suomessa ole tällä hetkellä töitä tarjolla. Tarkoituksena on auttaa luomaan työpaikkoja yrittäjyyden kautta, Rantala sanoo.

Monelle turvapaikanhakijalle yrittäjyys on jo ennestään tuttua. Joukossa on muun muassa palvelualojen pienyrittäjiä, kuten parturi-kampaajia, käsityöläisiä ja ravintola-alan ihmisiä. Koulutuksen saaneista turvapaikanhakijoista löytyy esimerkiksi tulkkeja, koodareita ja opettajia. Startup Refugees kiertää nyt vastaanottokeskuksissa kartoittamassa turvapaikanhakijoiden osaamista. Sen jälkeen samoista asioista kiinnostuneet tekijät ja yritykset saatetaan yhteen.

Tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden työntekoa hidastaa byrokratia, sillä turvapaikanhakija on karenssissa ensimmäiset 3–6 kuukautta. Palkanmaksu on hankalaa, koska pankkitilin avaaminen on mahdotonta. Rantalan mukaan työtä pitäisi päästä tekemään jo heti vastaanottokeskuksessa.

– Vastaanottokeskuksista pitää kehittää aktiivisia keskuksia, joissa turvapaikanhakijat itse pyörittävät toimintoja. Kotoutumisen kannalta tärkeimpiä asioita ovat työ ja kielitaito.

Kauhavalla turvapaikanhakijoille tulee leipomo ja matonkutomo

Yksi aktiivisista keskuksista toimii Kauhavalla, jossa turvapaikanhakijat pyörittävät omaa pesulaa ja koulua. Lisäksi he ovat avustaneet ruokalan siistimisessä, tulkkaamisessa ja minimarketin avaamisessa.

– Näille ihmisille yrittäjyys on kova sana. Alkaa ihan mahdoton touhu, kun pääsee itse tekemään, vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura sanoo.

Vastaanottokeskukseen on tulossa leipomo, kunhan pitsauuni saadaan paikalle. Tarkoituksena on tehdä tuoretta leipää päivittäin. Lisäksi pian järjestetään hygieniapassikoulutusta, jonka jälkeen kokit pääsevät töihin keittiöön.

Käsityöläiset ovat kiinnostuneet lahjoituksena saaduista kangaspuista, joilla on tarkoitus kutoa mattoja. Paikalla on pari persialaisten käsinkudottujen mattojen tekijää, joiden opit kiinnostavat myös paikallisessa kansalaisopistossa. Räätäleille on saatu ompelukoneita ja lukuisille partureille on suunnitteilla oma parturi-kampaamo.

– Olen luvannut näistä hommista työtodistuksen. Se on oljenkorsi tulevaisuuteen. Täällä on monta toivonsa menettänyttä ihmistä, ja heille pitää nyt antaa toivoa tulevaisuuteen, Peura sanoo.

Mikä tahansa työ käy

Startup Refugeesin Riku Rantalan mukaan useimpia turvapaikanhakijoita kiinnostaa mikä tahansa työ.

– Se on kunnioitettava asenne. Yrittäjinä toimineisiin turvapaikanhakijoihin ei ole tarttunut Suomessa liian yleinen asenneilmapiiri, jossa yrittäjyyttä pelätään. Eikä toivottavasti tartukaan, Rantala sanoo.

Kauhavalla Ilkka Peura jakaa työvuoroja niin, että jokainen pääsisi tekemään jotain.

– Voi vain kuvitella, miten tärkeää pienenkin työn tekeminen on. Ettei vain sanota, että makaa siellä ja odota.

Perjantain A-studiossa turvapaikanhakijoiden työllistämisestä keskustelemassa Startup Refugees -hankkeen perustaja Riku Rantala, yrittäjä Abdi Osman, turvapaikanhakija Edris Bayan Shenwarai ja kansanedustaja Leena Meri (ps.). Juontajina Annika Damström ja Markus Liimatainen. TV1 kello 21. #yleastudio