Neurologi viittaa kintaalla sote-uudistukselle: "Seinät pitäisi unohtaa"

Potilaalle voidaan luoda laaja hoitoketju turvallisesti, edullisesti ja lähellä. Näin toteaa pienen neurologian yksikön ylilääkäri, joka näkisi mieluusti enemmän digitalisaation vahvistamista kuin terveydenhuollon hallinnon ja rakenteiden uudistamista.

terveys
Neurologi Matti Nikkanen
Sini Ojanperä / Yle

Kun puhe menee puuroksi, suupieli roikkuu ja käsivarsi on veltto, voivat oireet viitata vaikkapa aivoinfarktiin. Kouvolassa tällainen potilas tulee yleensä ambulanssikyydillä Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen, jossa tulijaa ollaan jo vastassa.

Ensihoitajat ovat antaneet matkalta tiedot potilaasta ja hänen tilastaan. Usein pääovelta jatketaan kiireen vilkkaa kokeisiin sekä kuvauksiin ja tarvittaessa liuotushoito aloitetaan lähes saman tien. Jokainen viivytys heikentää potilaan ennustetta.

Neurologian poliklinikka perustettiin Pohjois-Kymen sairaalaan 2000-luvun alussa. Yksikkö oli neurologian ylilääkäri Matti Nikkasen idea. Hän näki, että aivoverenkiertohäiriöiden nopea ja tehokas hoitaminen hyödyttäisi niin potilaita kuin kansantaloutta, jota varsinkin työikäisten kansalaisten sairastuminen tai jopa työkyvyttämäksi muuttuminen nakertaa.

– Yhden potilaan kohdalla puhutaan kymmenistä tuhansista euroista. Liuotushoidon järjestäminen täällä on merkinnyt parantuvaa ennustetta potilaalle, mutta myös taloudellisia säästöjä ja vähemmän inhimillistä kärsimystä, Nikkanen selittää.

Liuotushoidot aloitettiin Kouvolassa vuonna 2007 ja niiden on todettu onnistuvan yhtä hyvin kuin yliopistosairaaloissa. Samalla mallilla toimitaan monissa muissa Suomen sairaaloissa, mutta Pohjois-Kymen sairaala on ollut yksi pioneereista.

Sairaalan neurologian yksikkö huolehtii myös muun muassa MS-potilaiden avohoidosta.

Halu oppia ja kysyä ratkaisevat

Neurologian hoitoketju toimii myös yli maakuntarajojen: illalla tai viikonloppuna Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksen lääkäri voi ottaa videoneuvotteluyhteyden Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin neurologiin. Tarvittaessa potilas viedään Helsinkiin hoidettavaksi, mutta jos kaikki sujuu hyvin ja hoito saadaan käyntiin ajoissa, voi potilas jäädä Kouvolaan.

Neurologian ylilääkäri Matti Nikkanen näkee suurimmaksi syyksi onnistuneeseen resurssien käyttöön sen, että yksikön työntekijät ovat olleet innostuneita sekä tekemään yhteistyötä että oppimaan ja opiskelemaan uutta. Nikkasen mielestä nykyiset rakenteet – joita sote-uudistuksessa pyritään purkamaan – eivät ole olleet este kehittymiselle.

Kokenut ylilääkäri puhuu seinättömästä sairaalasta.

– Seinät pitäisi unohtaa kokonaan erikoissairaanhoidossa ja sairaanhoidossa ja ottaa potilas keskiöön ja suunnitella kaikki potilaan ympärille, potilaan parhaaksi.

Tällaisen ajatuksen toteuttamiseen ei Nikkasen mielestä välttämättä tarvittaisi sote-uudistusta. Tärkeimpänä valtakunnallisena kehityskohteena hän näkee hallinnon ja rakenteiden sijaan tietotekniset sovellukset.

– Digitaalisaatiolla voitaisiin saada asioita toimimaan vielä paremmin. Potilaan pitäisi esimerkiksi saada vastaukset tutkimustuloksista sähköpostiinsa. Se on ainoa keino muun muassa säästää kustannuksissa. Jos emme pysty kehittämään tietotekniikkaa ja potilaan hoidossa sitä hyödyntämään, emme saa säästöjä millään sote-uudistuksella, Nikkanen toteaa.