1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Lomauttava Pampalo hiljenee odottamaan uutta kultakuumetta

Endomines-yhtiön kultakaivos Ilomantsin Pampalossa hiljenee joulun alla talviunille yt-neuvottelujen päätteeksi. Lomautusten vaikutukset ulottuvat noin sadan työntekijän arkeen aina alihankkijoita myöten. Kullan alhaalla oleva maailmanmarkkinahinta rajasi Pampalon louhinnat vain parhaiden kohteiden hyödyntämiseen hinnan nousua odotellessa.

Joulukuun illassa Ilomantsin Pampalosta heijastuu kullan värinen valo. Tuotantoa ajetaan parhaillaan pienemmälle teholle ja kaivoksen noin sata työntekijää sovittautuu lomautuksiin. Kuva: Siru Päivinen / Yle

ILOMANTSI Vaikka kulta on erittäin kysytty ja monikäyttöinen raaka-aine, ei senkään maailmanmarkkinahinta aina kimalla kirkkaimmillaan. Tämänhetkistä matalaa hintatasoa selittää keinotekoisen valuutan, eräänlaisen paperikullan synnyttämä kupla, sanoo Endominesin toimitusjohtaja Markus Ekberg.

– Tämä niin sanottu paperikulta tuli lopulta tiensä päähän ja sijoittajat halusivat siitä nopeasti eroon. Myllerrys markkinoilla vei oikean kullan hintaa mukana alaspäin, ja siksi hintataso on nyt se mikä on, Ekberg selventää kansainvälisen pelikentän tapahtumia.

Ilomantsissa markkinoiden liikkeet ajoivat Pampalon kultakaivoksen yt-menettelyyn, jonka seurauksena Pampalon noin sata työntekijää laskeutuu parhaillaan lomautuksiin. Vuodenvaihteen jälkeen töitä jatkaa lomautusten mukaisesti noin puolet kaivoksen normaalimiehityksestä.

Lomautusten vaihtoehtona oli kultakaivoksen toiminnan keskeyttäminen toistaiseksi. Siltä kuitenkin vältyttiin. Kaivoksen lähiajan tavoitteena on tuottaa sen verran, että käyttökulut peittyvät ja käynnissä olevia projekteja voidaan viedä eteenpäin.

Kilpailunäytteillä kullan jäljille

Hiljattain päättyneen kansannäytekilpailun voittajat palkittiin Pampalon kaivoksella vaskoolein ja rahapalkinnoin. Ekbergin mukaan voittajien näytteiden löytöpaikkoja tullaan ensi kesänä selvittämään.

– Tutkimusprojektien sivussa kaivoskin jatkaa normaalia toimintaansa, tosin pienemmällä teholla. Louhimme lähinnä vain rikkaimpia kohteita, Ekberg kertoo.

– Meillä on nyt tiedossa semmoinen muutaman vuoden tuotanto, ja erittäin hyviä malminetsintäkohteita muun muassa tällä Pampalon syvyysjatkeella. Niitä, ja muutamia muitakin kohteita on tarkoitus selvittää kullan hinnannousua odotellessa, toimitusjohtaja Ekberg kertoo.

Kansannäytekilpailun voitti lieksalainen Juha Turpeinen, jonka lohkarenäytteen kultapitoisuus oli 1,15 grammaa tonnissa. Vasemmalla Endominesin malminetsinnän johtaja Jyrki Bergström ja oikealla toimitusjohtaja Markus Ekberg. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Kansannäytekilpailun lisäksi Pampalossa on käynnissä myös tieteelliseen malminetsintään tähtäävä kilpailu Carelian Gold Rush 2015. Kisassa on mukana lähes 200 kansainvälistä rekisteröitynyttä geotieteiden ammattilaista.

– He toivottavasti tutkivat lähikuukausien aikana meidän koko malminetsintäaineistomme, ja tekevät sen pohjalta meille hyviä malminetsintäehdotuksia. Kanadassa vastaavasta kilpailusta saatiin hienoja tuloksia, ja niitä tietysti toivotaan täälläkin löytyvän, Markus Ekberg kertoo.

– Meillä on täällä nämä meidän tutkimuskohteet ja -alueet omassa hallussa, ja sillä tavoin suojattuina, että katsoimme voivamme julkistaa aineiston yleisesti tutkittavaksi, Ekberg selittää.

Kultakaivosyhtiö Endominesin kotipaikkana pysyy vielä Ruotsi. Kuvituskuva. Kuva: Endomines

Kulta on varallisuuden säilyttäjä ja monikäyttöinen raaka-aine

Milloin kullan hinta sitten nousee?

– Sepä onkin hyvä kysymys. Kullanhintaennustajat ennakoivat, että 2016 tai viimeistään 2017 hinta alkaisi taas kohota. Me aiomme olla täällä Ilomantsissa silloin hyvässä tilanteessa, että voimme vastata hintakehitykseen, Endominesin toimitusjohtaja Markus Ekberg sanoo.

Kultakaivoksen henkilökunnan lomautukset elävät kirjaimelleen maailmanmarkkinahintojen tahtiin. Kun kullan hinta kohoaa, tarvitaan jälleen väkeä tuotantoon.

Ekberg on luottavainen, syystäkin.

Kultahan on varallisuuden ja arvon säilyttäjä, siksi se meitä ihmisiä niin loputtomasti kiehtoo.

Markus Ekbeg

– Kultahan on varallisuuden ja arvon säilyttäjä, siksi se meitä ihmisiä niin loputtomasti kiehtoo.

– Lisäksi kulta on erittäin monikäyttöinen raaka-aine ja metalli, jota yhteiskunta tarvitsee. Esimerkiksi hyvälaatuista elektroniikkaa ei voi tehdä ilman kultaa. Ja aivan oma lukunsa on tietysti korukullan kysyntä esimerkiksi Intian ja Kiinan kauppa-alueilla, Ekberg sanoo.