Ilmastonmuutos sekoittuu usein ilmastonvaihteluun – vetinen talviluonto johtuu tuulista

Ilmastonmuutos ja lyhytaikainen ilmastonvaihtelu ovat ristikkäisiä ja sisäkkäisiä ilmiöitä. Joulukuun pohjoissuomalaisen luonnon vetisyyden taustalla on ilmastonvaihtelun lisäksi tuulien tuiverrus ilmakehässä.

Kotimaa
Kuvakaappaus sääennusteesta
Yle

Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta pohjoissuomalaisen metsän vetisyys joulukuussa 2015 johtuu enemmänkin ilmastonvaihtelusta kuin ilmastonmuutoksesta.

– Se aiheutuu siitä, miten tuulet liikkuvat ilmakehässä. Nyt on ollut tänne pohjoiseen lämpimämpi ilmavirtaus, joka on tuonut mukanaan myös kosteutta, kertoo professori Björn Klöve Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriosta.

Kun lounainen ilmavirta heikkenee, on kuin aukaistaisiin jääkaapin tai pakastimen ovi.

Björn Klöve

Vesimetsä kertoo tulevaisuudesta

Ilmastonmuutos vaikuttaa samaan suuntaan kuin ilmastonvaihtelukin juuri nyt. Tavallaan joulukuinen vesimetsä kertoo tulevaisuudesta, keskivertotalvesta sitten, kun ilmastonmuutos on edennyt.

– Lyhyen aikavälin vaihteluissa on vuosia kestäviä lämpimämpiä ja kylmempiä kausia, sanoo Klöve.

Tunnetuin vaihtelu on El Niño

Vaihtelua on erilaista ja näistä tunnetuin on Tyynenmeren El Niño Eteläinen oskillaatio (El Niño Southern Oscillation, ENSO), jota pystytään ennustamaan jo varsin pitkälle. Toinen merkittävä vaihtelu tunnetaan nimellä Pohjois-Atlantin oskillaatio (North Atlantic Oscillation, NAO). Sen ennustaminen ei ole yhtä helppoa.

– Se on kuitenkin selkein pohjoisella vaikuttavista indekseistä. Lisäksi on monta muuta oskillaatiota. On esimerkiksi Arktinen oskillaatio ja Skandinaavinen oskillaatio.

Peruslämpeneminen on hidasta.

Björn Klöve

Pohjois-Atlantin oskillaatio kuvaa Azoreiden korkeapaineen ja Islannin matalapaineen välistä suhdetta. Kun Islannin matalapaine on syvä, NAO-indeksi on vahvasti positiivinen. Silloin voimakas lounainen ilmavirtaus tuo Atlantilta matalapaineita sekä lauhaa ja kosteaa ilmaa Suomeen. Jos paine-ero Azorien ja Islannin välillä on pienempi, Suomeen virtaakin kylmää ilmaan pohjoisesta.

– Kun lounainen ilmavirta heikkenee, on kuin aukaistaisiin jääkaapin tai pakastimen ovi. Kylmä ilmamassa napa-alueelta pääsee tällöin etelään päin kohti Suomea.

Arktinen oskillaatio (AO) taas kertoo napa-alueen ja keskileveyspiirien ilmanpaine-erosta. Kun napa-alueella vallitsee alempia leveyspiirejä matalampi ilmanpaine, myrskyt kulkeutuvat pidemmälle pohjoiseen ja Suomeen tulee sateita.

Pitkän aikavälin muutoskin voi olla vain vaihtelua

Ainakin 1980-luvulta saakka Suomessa on ollut meneillään lämpimien talvien ajanjakso. Tämä on selvästi havaittavissa muun muassa Hailuodon ja Oulunsalon välisistä jäämittauksista sekä Hailuodon jäätien käytettävyydestä.

Silti on vaikea sanoa, kuinka iso osa tästä on ilmastonmuutosta ja kuinka iso osa esimerkiksi Pohjois-Atlantin oskillaatiota.

– Peruslämpeneminen on hidasta, mutta voi olla, että tämä lyhyemmän aikavälin vaihtelu on lisääntynyt, pohtii Klöve.