Savupiipputeollisuus jää pian datakeskusten jalkoihin

Datakeskusten ympärillä käy nyt kova kuhina. Niitä syntyy Eurooppaan lähivuosina kymmeniä, jopa satoja. Kilpailu eri maiden välillä on kovaa, ja Suomi on kisassa vahvoilla.

talous
johtoja datakeskuksessa
AOP

Mitä datakeskukset oikein ovat? Lyhyesti sanottuna ne ovat tiedon varastoja. Niihin kerätään tietoa ja niistä jaetaan tietoa.

Kärjistäen voi sanoa, että datakeskukset ovat nykyajan digitaalisia tehtaita. Perinteinen savupiipputeollisuus on saamassa rinnalle uuden ajan tietoverstaat.

Vaikka paperia, sellua ja koneita valmistetaan jatkossakin, datakeskuksista tulee yhä tärkeimpiä talousmoottoreita sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.

Suomeen saatu jo kahden miljardin euron investoinnit

– Rakennusvaiheessa datakeskukset työllistävät merkittävästi, mutta toiminta sinällään ei ole suuri työllistäjä. Iso datakeskus voi työllistää sata tai parisataa työntekijää. Mutta sen välillinen vaikutus on valtava, teollisuuneuvos Severi Keinälä työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Suomeen on saatu viiden vuoden aikana peräti kahden miljardin euron arvosta ulkomaisia datakeskusinvestointeja. Ne ovat tuoneet mukaan työpaikkoja ja verotuloja. Keskukset työllistävät paikallisia yrityksiä ja palveluita.

Suomalaisen tutkimusyhtiö Oxford Researchin raportin mukaan ulkomaiset datakeskusinvestoinnit voivat tuoda Suomeen jopa 50 000 henkilötyövuotta. Taloudelliset kokonaisvaikutukset voivat nousta 11 miljardiin euroon kymmenen vuoden sisällä.

Datakeskuksia Suomeen hankkivien toimijoiden tavoitteena onkin, että Suomesta kehitetään globaali dataliikenteen solmukohta. Se tietäisi lisää uusia datakeskusinvestointeja ja edesauttaisi tietoteollisuuden sijoittumista meille.

– Meitä houkuttelivat Suomeen sekä halpa sähkö että kylmä ilmasto, saksalaisen Hetzner Onlinen liiketoiminnan kehittämispäällikkö Daniel Biller kertoi torstaina yhtiön ilmoittaessa Tuusulan datakeskusinvestoinnista. Hänen mukaansa yhtiö aikoo rakentaa myöhemmin lisää Tuusulan alueelle.

Saksalaisyhtiön päätös rakentaa nimenomaan Tuusulaan johtui sijainnista. Siellä on tilaa ja datakeskus on lähellä Helsinkiä ja lentokenttää.

Eurooppaan suunnitellaan 60 suurta datakeskusta

Vuoteen 2020 mennessä Euroopassa arvioidaan rakennettavan noin 60 suurta datakeskusta. Suomen asema viileässä Pohjois-Euroopassa ja lähellä Venäjää on tässä kisassa hyvä.

Kaiken lisäksi parhaillaan rakennetaan Suomen ja Saksan välille uutta merikaapelia, mikä lisää Suomen houkuttelevuutta datakeskusten sijoituspaikkana. Kaapeli nimittäin nostaa Suomen ulkomaanyhteyksien nopeuden ja tietoturvallisuuden aivan uudelle tasolle.

Ja kun Itämerikaapeli on ensi vuonna valmis, katseet voidaan siirtää Koillisväylän tietoliikennekaapeliin. Se loisi uuden, nopean yhteyden Euroopasta Jäämeren kautta Aasiaan eli Venäjälle, Kiinaan, Japaniin ja Koreaan.

Se ei taatusi olisi enää mikään pikkuinvestointi. Tosin toistaiseksi tekijät ja maksajat puuttuvat.