Alkuperäiskansat kokevat jäävänsä ilmastoneuvottelujen paitsioon

Pariisissa neuvoteltavaan ilmastosopimukseen on tulossa vain heikko maininta ihmisoikeuksista. Alkuperäiskansat kokevat, ettei niiden ääni pääse kuuluviin.

Inarilainen Jan Saijets on Pariisin ilmastokokouksessa inuitien valtuuskunnassa. Kuva: Jaana Kanninen / Yle

Alkuperäiskansat maailman eri ääriltä toimivat ilmastoneuvotteluissa yhtenä ryhmänä, olivatpa ne sitten Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta tai Skandinaviasta.

Ne kokevat, etteivät tule kuulluiksi ilmastoneuvotteluissa.

– Meitä ei oteta vakavasti. Haluamme, että alkuperäiskansojen oikeudet otetaan mukaan sitoviin artikloihin, sanoo inarilainen Jan Saijets.

Tänään on kulunut päivälleen 67 vuotta siitä, kun YK:n ihmisoikeusjulistus syntyi. Se hyväksyttiin Pariisissa, samassa kaupungissa missä nyt käydään ilmastoneuvotteluita.

Tänään onkin kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä.

Alkuperäiskansojen erityisraportoija YK:lle, Victoria Tauli-Corpuz muistutti, että ilmastonmuutos vaikuttaa mitä suurimmassa määrin ihmisoikeuksiin.

– Se vaikuttaa ruokaturvaan ja ihmisten asumiseen. Monessa tapauksessa ilmastonmuutos kyseenalaistaa kokonaisten kansojen itsemääräämisoikeuden, hän sanoi Pariisissa. Tällä hän viittaa kaikkein haavoittuvimpiin mataliin saarivaltioihin, joiden asukkaat saattavat menettää tulevina vuosikymmeninä  asuinalueensa.

Saamelaiskulttuuri paineen alla

– Ikivanhat elinkeinot ovat nyt tulilinjalla, sanoo Jan Saijets.

Jos ilmakehän lämpötila nousee kaikkein optimistisimman skenaarion mukaan eli keskimäärin koko maailmassa puolitoista astetta, se merkitsee saamelaisalueella usean asteen lämpenemistä.

– Se olisi kohtalokasta poronhoidolle, sanoo Saijets.

– Porot eivät pääsisi kaivamaan lumen alta jäkälää. Syksyllä vesisateet jäädyttävät jäkälät. Tällaiset ilmiöt ovat jo nyt lisääntyneet.

Saijets pelkää, että poronhoito saattaa muuttua lihakarjataloudeksi, eikä se enää ole saamelaisten perinteistä kulttuuria.

Ilmastosopimuksen tämän hetkisessä ilmastosopimuksen luonnoksessa alkuperäiskansojen oikeudet on mainittu johdannossa sekä yhdessä artiklassa.

Henry Samoniego Arroyo ja Jaique Miguel Samoniego ovat tulleet Pariisiin Perusta saakka. Kuva: Jaana Kanninen / Yle

Maanomistusongelmat yhdistävät alkuperäiskansoja

Perun Amazonialta Pariisiin tullut Jaique Miguel Samoniego sanoo, että niin kauan kuin alkuperäisväestön maanomistuskiistoja ei ole ratkaistu, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ei onnistu.

– Maanomistus ei ole täällä lainkaan neuvotteluagendalla, ja siksi me koemme tulevamme jälleen kerran petetyiksi.

Hän on matkustanut pitkän matkan Pariisiin ainoastaan saadakseen ilmastosopimukseen vahvan maininnan alkuperäiskansojen oikeuksista.

– Mehän juuri hoidamme metsiä kestävästi ja olemme ikiajoista asti säilyttäneet niiden elinvoiman.

Nyt hänen ja monen muun kansan olemassaoloa uhkaavat ilmaston lämpenemisen lisäksi metsä- ja kaivosteollisuus, öljynporaus ja jokien rakentaminen.

Moni arveleekin Pariisissa, että suuryritykset saavat helpommin sanansa kuuluviin ilmastoneuvotteluissa kuin alkuperäiskansat.

Jaana Kanninen, Yle, Pariisi