1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Glöginteossa kannattaa seurata omia lempimausteitaan

Glöginkeitto on vaativa taiteenlaji. Jokaisella on oma tapansa onnistua. Jotkut uskovat mehuihin, toiset rakentavat monimutkaisen yhdistelmän punaviinistä ja mausteista. Toiset lähtevät liikkeelle perinteisestä glögitiivisteestä.

Glögireseptiä valittaessa kannattaa seurata omia mauste- ja marjamieltymyksiään. Kuva: Lauri Silvander/Yle

Kerran vuodessa koittaa niin monen odottama aika. Glöginkeitto on herkkää toimintaa, jossa ihmisten mieltymykset risteävät. Täydellisestä glögistä päästään tuskin koskaan yhteisymmärrykseen.

Glögin tarkasta syntyhetkestä ei ole täyttä varmuutta, mutta juomaa on tiettävästi valmistettu Ruotsissa jo Kustaa Vaasan hovissa 1500-luvulla. Tuolloin juomaa ei kuitenkaan kutsuttu glögiksi. Nykyisen nimensä glögi sai Ruotsin kartanoissa 1800-luvulla. Kansan joulujuomasuosikiksi glögi nousi 1960-luvulla. Glögiä on nautittu tunnetusti pitkään myös Saksassa.

Millainen on sitten oikea glögi? Lyhyellä etsinnällä internetin syövereistä löytyy nopeasti kymmeniä erilaisia reseptejä. On vaaleaa ja tummaa, mausteista ja miedompaa, terästettyä ja alkoholitonta.

Omenan kanssa sopivat esimerkiksi kaneli, vaniljasokeri ja tähtianis tuomaan näköä sekä makua.

Päivi Jukkara

Kun on kyse jouluisista mauista, niin parhaita asiantuntijoita ovat tietysti martat. Etelä-Karjalan Marttojen erikoisneuvoja Päivi Jukkara kehottaa seuraamaan glögivalinnassa omia lempimakuja.

– Ensin kannattaa valita, onko glögi vaaleaa vai punaista. Vaaleiden glögien pohjana on usein omenamehua. Omenan kanssa sopivat esimerkiksi kaneli, vaniljasokeri ja tähtianis tuomaan näköä sekä makua. Punaiseen glögiin voi laittaa puolestaan piparkakkumausteita eli kardemummaa, neilikkaa, pomeranssinkuorta ja inkivääriä. Kannattaa miettiä, mistä mauista itse tykkää ja käyttää sitten niitä.

Martat: Appelsiini-kardemummaglögi (siirryt toiseen palveluun)

Lämpö ja mausteet

Mausteet ovat merkittävä osa glöginkeittoa. Useat ruokakaupat myyvät valmiita maustepusseja. Jos haluaa esimerkiksi välttää anista, niin silloin mausteet kannattaa hankkia erikseen. Tärkeintä on mausteista riippumatta se, että glögi on varmasti lämmintä.

Itse keittäminen on varsin yksinkertaista. Ensin lämmitetään pohjaksi joko mehua tai vaihtoehtoisesti glögiviiniä tai -tiivistettä.

– Toinen vaihtoehto on, että keitetään mausteliemi. Ensin vettä ja mausteita keitetään pari minuuttia, annetaan vaikuttaa, siivilöidään ja lisätään sitten mehu.

Glögiä voi tarjoilla seurustelujuomaksi sellaisenaan. Ruokailun yhteydessä voi vähentää työmäärää käyttämällä valmiita glögitiivisteitä.

– Glögi on seurustelujuoma. Kun glöginkeitto aloitetaan marraskuun lopulla, niin voi kyllästyä jo joulun aikaan. Tänä vuonna talvi on ollut aika huono. Jos kunnon talvi ei tule ajoissa, niin glögi voi maistua vielä tammi- ja helmikuussakin hiihtolenkin jälkeen.

Glögin kanssa voi tarjota perinteiseen tapaan rusinoita ja manteleita. Niiden lisäksi tarjolle voi laittaa kuivattuja marjoja.

Martat: Omenaglögi (siirryt toiseen palveluun)