1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Ylen toimittaja Brysselissä: Uudet rajavalvontajoukot viimeinen yritys pelastaa Schengen

EU-komissio ehdottanee ensi viikolla uusien rajavalvontajoukkojen perustamista. Komissio suunnittelee, että Frontexista tulisi EU:n todellinen rajavalvontavirasto, joka saisi myös lisää oikeuksia. Komission ehdotuksen mukaan unionin jäsenmaat joutuisivat ottamaan vastaan apua rajavalvontaan myös ilman omaa suostumustaan.

Ulkomaat
Unkarilaisia poliiseja on vartiossa Serbian vastaisella rajanylityspaikalla
Unkarilaisia poliiseja on vartiossa Serbian vastaisella rajanylityspaikalla 14. syyskuuta.Zoltan Gergely / EPA

Komission ehdotuksen mukaan Schengen-alueen rajavalvontaa tehostettaisiin jopa jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Asiasta kertovat ainakin Financial Times (siirryt toiseen palveluun) -lehti sekä belgialainen Le Soir -sanomalehti (siirryt toiseen palveluun).

Niiden haltuunsa saamien asiakirjojen perusteella komissio esittää ensi viikolla suunnitelman uusista pysyvistä raja- ja rannikkovartiojoukoista, jotka korvaisivat nykyisen rajaturvallisuusviraston Frontexin.

"Viimeinen keino pelastaa Schengen"

Frontexista tulisi EU:n todellinen rajavalvontavirasto, ja se saisi myös muitakin oikeuksia nykyisten rinnalle.

– Tämä aloite on keskeisenä asiana pöydällä täällä, mutta siitä on vielä vähän tietoja, Ylen Brysselin kirjeenvaihtaja Maria Stenroos sanoo.

– Tämä on viimeinen keino, jolla yritetään pelastaa Schengen. Idea on, että ulkoraja pitäisi, mutta alueen sisäpuolella saisi liikkua vapaasti, Stenroos toteaa.

EU:n siirtolaisasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos on sanonut, että "pakolaiskriisi on paljastanut rajoitukset Frontexin kyvyssä ehkäistä ja hoitaa EU:n ulkorajojen kohtaaman paineen muodostamaa tilannetta". Hänen mukaansa uusi rajavalvontasuunnitelma olisi keino "suojella ja vahvistaa Schengeniä".

Rajavalvontaviraston joukoista ei voisi kieltäytyä

Yksi kiistellyimmistä kohdista suunnitelmassa on ehdotus, että komissiolla olisi valta määrätä rajavalvontajoukot jonkin maan rajalle uuden rajavalvontaviraston suosituksesta. Vaikka kyseessä olevaa jäsenmaata konsultoitaisiin asiasta, se ei voisi kieltäytyä yksipuolisesti asiasta.

Toteutuessaan suunnitelma tarkoittaisi teoriassa sitä, että EU voisi valvoa myös Schengen-alueella olevien EU:n ulkopuolisten maiden rajoja, esimerkiksi Norjan rajaa.

Joukkojen vahvuudeksi tulisi 1 000–2 000 miestä. Ne voisivat tulla parissa päässä apuun, jos EU-maiden enemmistö niin päättäisi. Omien rajavalvontajoukkojensa lisäksi uudella virastolla olisi käytössään jäsenmaiden sille asettama rajavalvojien reservi.

Uudelle virastolle huomattavia lisäoikeuksia

Frontexilla on aiemmin ollut oikeus vain koordinoida rajavalvontaa, eikä niinkään toteuttaa sitä itse. Frontexilla ei ole ollut mahdollisuutta palkata omaa henkilöstöään tai hankkia omaa välineistöään, vaan se on ollut riippuvainen jäsenmaiden panostuksista.

Mikäli EU-maat hyväksyvät suunnitelman, uudet rajavalvontajoukot voisivat palkata ja valvoa omaa miehistöä ja hankkia omaa aseistusta. Joukot voisivat toimia pyynnöstä EU:hun kuulumattomissa maissa, kuten Makedoniassa ja Serbiassa, josta suuri joukko pakolaisia pyrkii kohti Pohjois-Eurooppaa. Lisäksi ne voisivat poistaa alueelta henkilöitä, joilla ei ole oikeutta oleskella Euroopassa. Tätä oikeutta ei ole Frontexilla.

Taustalla on pakolaiskriisi

Yhtenä syynä luonnoksen taustalla on Eurooppaa koetellut pakolaiskriisi. Toinen vaikuttaja ovat Ranskan marraskuiset terrori-iskut, joiden tekijöistä ainakin osa saapui Eurooppaan turvapaikanhakijoiden joukossa.

– Tämä on Ranskan ja Saksan, eli isojen maiden pitkäaikainen haave. Asiasta tulee hyvin vaikea, mutta jo nyt tiedetään, että unionin itärajan maissa, joita asia todella koskee, esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa ja monessa muussa maassa, asia on kohdannut vastustusta, Stenroos sanoi.

Britannia ja Irlanti ovat jättäytyneet EU:n maahanmuuttopolitiikan ulkopuolelle, joten niitä asia ei koskisi. Yhteisestä rajavalvonnasta on keskusteltu jo lähes 20 vuotta, mutta tähän mennessä unioni ei ole onnistunut ratkaisemaan kysymystä jäsenmaiden omasta rajavalvonnasta luopumisesta.

Myös Suomi joutuu miettimään omaa suhtautumistaan

Suomikin joutuu nyt Stenroosin mukaan miettimään, että voisiko eteen tulla sellainen tilanne, jossa EU:n rajavalvontajoukoista olisi apua.

– Suomi on arvostellut Kreikkaa siitä, ettei se ottanut tai pyytänyt ajoissa apua. Periaatteessa Suomi on kuitenkin ilmoittanut toimivansa samoin kuin Kreikka, eli se hoitaisi itse omat rajansa, Stenroos toteaa.

– Todennäköisesti Suomikin joutuu nyt pohtimaan, että ulkorajamme on Kreikassa tai Unkarissa. Täytyy miettiä, tulisiko sellainen tilanne, jossa Suomi voisi joutua ottamaan vastaan apua. Olisiko siitä meille hyötyä? Stenroos pohtii.

Uuden rajavalvontaviraston joukot olisivat alisteisia sen jäsenmaan kansallisille laeille, jonka alueella ne kulloinkin toimisivat. Valtiot olisivat edelleen vastuussa päivittäisestä rajavalvonnastaan, mutta uusi virasto voisi valvoa maiden toimintaa ja puuttua asiaan, mikäli se näkisi sen tarpeelliseksi.

Lue seuraavaksi