There´s no business like...elokuvabisnes ei pyöri ilman tukea

Suomen suosituin kulttuuriharrastus, elokuvissa käynti, on myös varsin vahvasti tuettua. Kympin hintaista leffalippua tuetaan julkisista varoista reilulla vitosella. Suurimmillaan tuki on useita satoja euroja.

elokuvat
elokuvat

Oopperaa tavataan haukkua julkisella rahalla pyöriväksi eliitin harrastukseksi. Miten on elokuvan laita? Laskimme yhteen kotimaisten pitkien fiktioelokuvien vuosina 2005-2014 saaman julkisen tuen ja jaoimme sen katsojamäärällä.

Tuloksena on, että jokaista elokuvakäyntiä tuetaan veikkausvoittovaroista 5,58 eurolla. Kun siis ostat kymmenen euron elokuvalipun, yhteiskunta osallistuu lipun maksuun yli puolella. Tai niin, että lipun käypä hinta on 16 euroa, josta kuluttajalle jää subvention takia maksettavaksi vain kymppi.

tukihinta

Selvitimme myös ääripäät, eniten ja vähiten tuetut elokuvissa käynnit. Rax Rinnekankaan elokuva Luciferin viimeinen elämä sai tukea jakavalta Suomen elokuvasäätiöltä 90 000 euroa. Leffan näki elokuvateatterissa 183 maksanutta katsojaa. Yhtä lippua kohti tukea kertyi lähes 500 euroa.

Poikkeuksellisen pienen katsomäärän vuoksi Rinnekankaan elokuvan subventio on omassa luokassaan. Silti monen muunkin elokuvan kohdalla tuen määrä kävijää kohti nousee pitkälti yli sadan euron. Tällöin ollaan jo klassisen musiikin sarjassa - esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri saa julkista tukea noin 150 euroa kuulijaa kohti.

tuki per katsoja

Toisessa ääripäässä lippua kohti laskettu tuki jää euron pintaan. Esimerkiksi tarkastelujaksomme katsotuin elokuva, Aleksi Mäkelän ohjaama Matti, sai elokuvasäätiöltä 500 000 euroa. Tuki katsojaa kohti oli 1,08 euroa.

tuki3

Elokuva on riskibisnes

Elokuva-ala on valtava teollisuuden laji, jossa liikkuu maailmanlaajuisesti vuosittain miljardeja euroja. Samalla se on ala, jossa riskit ovat suuret - kukaan ei kalliiseen projektiin lähtiessään tiedä, menestyykö elokuva vai floppaako se.

budjetti

Elokuva-alalle on myös tyypillistä se, että vain pieni osa elokuvista tuottaa voittoa. Valtaosa keikkuu juuri ja juuri nenä veden pinnan yläpuolella tai jää armotta tappiolle.

Asia havainnollistuu, kun vertaa kotimaisen elokuvan keskimääräistä budjettia lipputuloihin. Elokuvan tekeminen maksaa Suomessa noin puolitoista miljoonaa euroa, mutta tuottaa lipputuloina vain vajaa puoli miljoonaa euroa. Vaikka huomioitaisiin se, että rahavirtaa kertyy myös muista kanavista, on epäsuhta tulojen ja menojen välillä huomattava.

lipputulot

Suomessa elokuva-alan taloudellista riskiä pienentää tukijärjestelmä, jota hallinnoi Suomen elokuvasäätiö SES. Se jakaa elokuvalle vuosittain veikkausvoittovaroista noin 20 miljoonaa euroa. Keskimäärin pitkää fiktioelokuvaa tuetaan noin puolella miljoonalla eurolla.

tuki

SES:in tuki muodostaa merkittävän osan elokuvan budjetista - pitkän fiktioelokuvan tuotantobudjetista keskimäärin 40 prosenttia on elokuvasäätiön tukirahaa. Käytännössä Suomessa ei synny yhtään elokuvaa ilman SES:in tukea.

Tukea kassamagneetille vai taide-elokuvalle?

Elokuvan tekeminen on pitkä prosessi, aikaa ideasta ensi-iltaan kuluu keskimäärin puolitoista vuotta. Elokuvasäätiö osallistuu projektiin alusta saakka jakamalla käsikirjoitus- ja kehittelytukea. Ylivoimaisesti merkittävin on kuitenkin elokuvalle myönnettävä tuotantotuki.

Elokuva voi saada tuotantotukea maksimissaan miljoona euroa. Käytännössä suurin tuki on kuitenkin jäänyt 800 000 euroon. Vuosina 2005-2014 suurimman tuen sai neljä elokuvaa: Napapiirin sankarit, Hella W, Vuonna 85 _ja _Aikuisten poika.

eniten tukea

Kannattiko SES:in panostaa juuri näihin elokuviin? Toimitusjohtaja Irina Krohn muistuttaa, että elokuvan onnistumista voi mitata muutenkin kuin yleisömäärillä. Krohn kuitenkin myöntää olevansa pettynyt, jos elokuva ei löydä yleisöjä.

Suurten tuensaajien joukossa on yleisömagneetteja. Dome Karukosken ohjaama Napapiirin sankarit oli vuoden 2010 katsotuin kotimainen elokuva. Myös Leijonasydän, Onneli ja Anneli, Vuonna 85 sekä Härmä kiinnostivat yleisöä.

Suurten tuensaajien joukossa on kuitenkin myös elokuvia, jotka jäivät selvästi alle yleisökeskiarvon. Kun suomalaisen elokuvan näki keskimäärin 56-tuhatta ihmistä, vaivautui suurimman tuen saanutta Aikuisten poikaa katsomaan vain reilu 12-tuhatta silmäparia.

Vielä huonommin menestyi J.P. Valkeapään He ovat paenneet - tukea 750 000 euroa, katsojia reilu 3000.

– Elokuvalla on muitakin arvoja kuin katsojamäärä. Valkeapään elokuva palkittiin neljällä Jussilla ja se oli ehdolla kansainvälisesti arvostetuilla Venetsian ja Toronton elokuvafestivaaleilla, huomauttaa Krohn.

SES: Suosikkielokuva voisi maksaa tukea takaisin

Matti Nykäsen elämästä kertova _Matti-_elokuva on vuosien 2005-2014 katsotuin kotimainen elokuva. Jasper Pääkkösen eläytymisen mäkihyppääjän rooliin näki lähes puoli miljoonaa (461 665) katsojaa. Tuotantotukea elokuva sai 500 000 euroa.

Elokuvasäätiö on esittänyt, että Matti-elokuvan kaltaiset huippusuositut elokuvat maksaisivat osan tuotosta takaisin säätiölle. Toimitusjohtaja Irina Krohnin mielestä tämä olisi reilua, koska tuki tulee julkisista varoista. Krohnin mukaan vastaavanlainen järjestelmä on käytössä useimmissa länsimaissa. Meillä asia vaatisi lakimuutoksen.

Elokuva-alan tuotantoyhtiöissä hankkeeseen on suhtauduttu varauksella. Krohn arvelee, että palautettavat summat olisivat todennäköisesti pienehköjä, jopa niin pieniä, että hallinnointikulut tulisivat kalliimmiksi.

Elokuva-ala on jo pitkään iloinnut suomalaisen elokuvan hyvistä kävijämääristä. Esimerkiksi viime vuonna kotimaisten elokuvien katsojaosuus elokuvateattereissa oli 28 prosenttia - se on Pohjoismaiden paras ja samalla EU-maiden toiseksi korkein.

Keskimäärin kotimaista elokuvaa kävi vuosina 2005-2014 katsomassa reilu 56 000 ihmistä.

keskiarvo

Hieman toisenlainen kuva syntyy, jos vertaa kotimaisen elokuvan nykyisiä kävijäennätyksiä takavuosiin. Matti _ei mahdu kaikkien aikojen katsotuimpien kotimaisten elokuvien TOP20-listalle. Sitä dominoivat 30-60 -lukujen elokuvasuosikit ylivoimaisen ykkösen, 2,8 miljoonaa katsojaa saaneen Edvin Laineen _Tuntemattoman sotilaan johdolla.

Lähde: Suomen elokuvasäätiö, tilastoja vuosilta 2005–2014. Mukaan on valittu pitkät fiktioelokuvat, joista on tietoja budjetista, katsojamääristä sekä tuesta.