Presidentti Svinhufvudin jälkeläiset harmissaan – viimeinen hetki pelastaa Kotkaniemi

Presidentti P.E. Svinhufvudin nuorimman pojan jälkeläiset Jorma ja Heikki Svinhufvud ovat pettyneitä Kotkaniemen ympärillä vellovaan epätietoisuuteen. Remontin kohtalo riippuu nyt lisätalousarviosta.

ilmiöt
P.E Svinhufvudia esittävä vahanukke ja pojanpoika Jorma Svinhufvud Luumäellä Kotkaniemessä
P.E Svinhufvudia esittävä vahanukke ja presidentin pojanpoika Jorma Svinhufvud Luumäellä Kotkaniemessä. Yle

Joulukuussa Kotkaniemen pihapiiri on harmaa, mutta entisen puutarhan paikalla kävelevät veljekset muistelevat elävästi lapsuusvuosia.

– Ellenin puutarhasta saatiin kaikki tarvittavat vihannekset ja hedelmät, maatila oli omavarainen sokeria, hiivaa ja suolaa lukuun ottamatta, kertoo Jorma Svinhufvud.

Presidentti Svinhufvudin aikaan Kotkaniemen noin 100 hehtaarin suuruisesta tilasta neljännes oli viljeltyä peltoa ja loput metsää. Pehr Evindin ja Ellenin kuoltua tilan pitoa jatkoi nuorin pojista, Veikko Eivind. Hänen pojilleen Jormalle ja Heikille maatilan työt tulivat tutuiksi jo lapsena.

– Kasvimaata opeteltiin kitkemään jo nuorena, osa siitä puuhasta tykkäsi - osa ei, sanoo Heikki Svinhufvud.

Nuorten veljesten tehtävänä oli kesäisin ajaa heinää. Aluksi apuna oli hevonen, mutta jossain vaiheessa tilalle ostettiin myös traktori. Karjanpito loppui vasta 1970-luvulla.

– Meille tämä oli lapsuuden koti, mutta tietyllä tavalla täällä on kuljetettu isoisän jalanjäljissä ja hänen muistoa vaalittiin jo silloin, jatkaa Heikki.

Vihreän verkakankaan päällä kirjoitettiin Mäntsälän kapinan rauhoittanut radiopuhe

Museovirasto on siirtänyt kesällä 2015 Kotkaniemessä olleet huonekalut varastoihin odottamaan talon peruskorjausta. Huonekalut olivat Svinhufvudin perheen käytössä presidenttiparin kuoleman jälkeen.

– Vanhempamme pyrkivät kuitenkin säilyttämään osan Kotkaniemen huoneista alkuperäisessä asussa ja näin vaalimaan Ukko-Pekan muistoa, kuvailee Heikki Svinhufvud.

Tallella on muun muassa presidentin asekokoelma, lahjoina saatuja taideteoksia sekä presidentin puolison posliinimaalauskokoelma.

Yksi hyvin säilyneistä esineistä on jykevä työpöytä, jonka äärellä P.E. Svinhufvud työskenteli usein iltamyöhäisellä. Myös monet kyläläisistä poikkesivat Kotkanniemessä teettämässä virallisia asiakirjoja, jolloin keskusteluja käytiin vihreäverkaisen pöydän äärellä.

– Tämä huone oli isän ja äidin työhuone, mutta suku lahjoitti alkuperäiset kalusteet museoitavaksi Luumäen kunnalle. Kun Museovirasto aloitti täällä museotoiminnan, pöytä palasi takaisin Kotkaniemeen, kertoo Heikki Svinhufvud.

Pöydän ääressä on myös tiettävästi kirjoitettu Mäntsälän kapinan rauhoittanut radiopuhe, jonka P.E. Svinhufvud luki puhelimeen.

Kotkaniemen tuho lähellä - salama tuhosi viereisen arkistorakennuksen

Kotkaniemi oli vaarassa tuhoutua vuonna 1965, jolloin salama sytytti vieressä sijainneen kaksikerroksisen arkistorakennuksen. Kyläläisten ja Jorma Svinhufvudin ripeä toiminta pelasti tulen leviämisen päärakennukseen.

Kyläläiset muodostivat ketjun rannasta palavalle talolle ja näin saatiin ämpäreillä vettä jäähdyttämään päärakennusta.

– Kuumuus oli niin valtava, että päälläni ollut nailonpaita suli ja samoin kengänpohjat, mutta talo säästyi, muistelee Jorma Svinhufvud.

Kuumuus oli kuitenkin ehtinyt vaurioittaa talon päädyn laudoitusta ja päätykolmion puukoristeita, jotka jouduttiin uusimaan.

Eduskunta ratkaisee Kotkaniemen säilymisen

Kotkaniemi siirtyi Svinhufvudeilta Museoviraston hallintaan ja valtion omistukseen vuonna 2000. Kauppa tehtiin valtion lisätalousarvioon esitetyillä varoilla.

– Suvulle talon ylläpito alkoi käydä ylivoimaiseksi, mutta olimme luottavaisia, että Museovirasto sen pystyy ylläpitämään, sanoo Jorma Svinhufvud.

Viime vuosien epävarmuus talon suojelusta onkin ollut suuri yllätys ja pettymys.

– Tuntuu siltä, että meidän yhteiskunnassa alkaa olla virkamieskuntaa, jolta puuttuu historian ymmärrys. Meidän näkökulmastamme tähän sisältyy voimakas osa Suomen itsenäistymistä ja sen perintö on paljon enemmän kuin presidentin asunto, sanoo Heikki Svinhufvud.

Lisätalousarvio ratkaisee jälleen Kotkaniemen kohtaloon. Kotkaniemessä avautuu kesällä 2017 itsenäisyyden ajan vaiheista kertova Itsenäisyysmuseo, jos talon peruskorjaus pääsee alkamaan keväällä 2016. Kunnostustyöt maksavat 2,5 miljoonaa euroa.