Aluetieteen professori Hannu Katajamäki: Pakolaisten hajautetun asuttamisen puolesta pitää tehdä lujasti työtä

Pakolaisten asettuminen pääosin etelän kaupunkeihin ei ole kenenkään etu. Näin sanoo aluetieteen professori Hannu Katajamäki ja väittää, että maaseutupaikkakunnilla maahanmuuttajilla on jopa paremmat edellytykset kotoutumiseen kuin pääkaupunkiseudulla.

Kotimaa
Lappajärven Kivitippuun saapui turvapaikanhakijoita myöhään torstai-iltana
Lappajärven Kivitippuun saapui turvapaikanhakijoita myöhään torstai-iltana.Anri Koski/Yle

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki pitää suotavana turvapaikanhakijoiden hajasijoittamista maaseutumaisiin oloihin. Katajamäki kannattaa Työ- ja elinkeinoministeriön pyrkimystä osoittaa pakolaisille kotipaikkoja eri puolilta maata.

– Minusta hajautettu kotipaikkamalli olisi hyvinkin sopiva Suomeen. Suomi on laaja maa ja täällä on paljon virkeitä paikallisyhteisöjä, joissa on työllistymisen mahdolisuuksia, Katajamäki toteaa.

Maaseudullakin suvaitaan

Katajamäen näkemyksen mukaan maaseudulla maahanmuuttajia voidaan kouluttaa tehokkaammin ja heihin voidaan paneutua ihmisinä paremmin kuin suuremmissa kaupungeissa. Katajamäki ei pelkää yhteentörmäyksiä.

Mies luentosalissa.
Hannu Katajamäki.Kreeta-Maria Kivioja / Yle

– Ei suomalainen maaseutu ole niin suvaitsematonta kuin luullaan. Tietysti aluksi voi tulla yhteentörmäyksiä, mutta meillä on jo hyviä esimerkkejä siitä, mitä voidaan saada aikaiseksi, kun turvapaikanhakijat ja kantaväestö pääsevät tutustumaan toisiinsa.

– Esimerkiksi Kemijärveltä olen kuullut hyvin elähdyttäviä kertomuksia siitä, miten maahanmuuttajat ja kantaväestö ovat keskutelleet, pelanneet jalkapalloja ja kohdanneet toisensa ihmisinä ja perheinä.

Kaikki eivät halua pääkaupunkiin

Suomessa on nähty, miten turvapaikanhakijat oleskeluluvan saatuaan hakeutuvat pääkaupunkiseudulle. Katajamäen mukaan nyt ollaan kuitenkin uudessa tilanteessa, kun maahan tulee pysyvästi jäämään entistä paljon suurempi määrä maahanmuuttajia. Heidän asettumisensa pääosin etelän suuriin kaupunkeihin ei olisi ongelmatonta.

– Heidän siirtymisensä pääkaupunkiseudulle ei ole heidän itsensä etu eikä Suomen etu, toteaa Katajamäki ja mainitsee yhtenä uhkana ghettoutumisen.

Sellainen väite, että vain pääkaupunkiseudulla on mahdollisuuksia, perustuu aika rankkaan tietämättömyyteen siitä, mitä suomalainen yhteiskunta maahanamuuttajille voi tarjota.

Hannu Katajamäki

Katajamäki luottaa siihen, että oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat valmiita jäämään muuallekin Suomeen ja myös maaseutupaikkakunnille, kunhan heistä pidetään huolta, järjestetään asuntoja ja työtä.

Pienen yhteisön edut

– Sellainen väite, että vain pääkaupunkiseudulla on mahdollisuuksia, perustuu aika rankkaan tietämättömyyteen siitä, mitä suomalainen yhteiskunta maahanamuuttajille voi tarjota.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on kyseenalaistanut hallituksen tavoitteet asuttaa maahanmuuttajia ympäri maata ja perustellut kantaansa mm. työnsaantimahdollisuuksilla ja Ruotsin huonoilla kokemuksilla.

Katajamäen mukaan "työtä voidaan aktivoida" muuallakin. Hän väittää, että maaseututaajamissa on tilaa ja mahdollisuuksia työhön ja yrittämiseen jopa enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

Esimerkkinä Katajamäki mainitsee henkilökohtaisen yrtittäjyysvalmennuksen, joka on pienillä paikkakunnilla paljon tehokkaampaa kuin pääkaupunkiseudulla. Samoin kielen opiskelu voi olla intensiivisempää.

Palveluyrittäjyyttä

Työtä maaseudulle syntyy Katajamäen mukaan palveluyrittäjyyden kautta.

– Palaveluyrittäjyyden mahdollisuus on todellinen Suomessa. Väestö ikääntyy ja maaseudun kakkosasunnoissa vietetään enemmän ja enemmän aikaa. Monenlaisia palveluita tarvitaan ja niitä voidaan toteuttaa pienyritysten kautta. Näitä pienyrityksiä voivat maahanmuuttajat aivan hyvin perustaa, kunhan heitä siihen valmennetaan pitkäjänteisesti.

– Meidän täytyy tämän hajautetun kotiutumisen puolesta tehdä nyt vahvaa työtä. Sitä ei missään tapauksessa pidä hylätä vetoamalla joihinkin epämääräisiin Ruotsin kokemuksiin. Ruotsissa kieltämättä epäonnistuttiin, mutta mehän voimme niistä epäonnistumisista ottaa oppia.