Naisparien äitiyslakia pusketaan taas eduskuntaan – Sateenkaariperheen äiti: "Nykysysteemi tuntuu kiusanteolta"

Äitiyslaki yritetään nyt saada eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen keinoin. Tavoitteena on, että puolison ei tarvitse enää adoptoida lasta, jonka toinen parista on synnyttänyt hedelmöityshoidolla. Eduskunnan lakivaliokunta on jo asettunut lain puolelle.

politiikka
Perhe
Elina Laavi (keskellä) joutui adoptoimaan puolisonsa Elisa Jokelinin synnyttämät lapset, vaikka hedelmöityshoidot tehtiin pariskuntana. Ikkunasta katsoo perheen 3-vuotias Louna-tytär, kiipeilytelineellä konttaa 1-vuotias Tyyne.Laura Savolainen / Yle

Äitiys- ja isyyslaissa on kyse synnyttäjän puolison ja lasten aseman vahvistamisesta.

Tammikuussa voimaan astuva isyyslaki mahdollistaa avoliitossa elävälle heteromiehelle isyyden tunnustamisen neuvolassa jo ennen lapsen syntymää.

Samaa käytäntöä on pitkään toivottu myös kahden äidin perheisiin. Äitiyslain piti olla osa isyyslakipakettia, mutta pitkän väännön jälkeen naisparien asema päätettiin jättää siitä pois.

Nykyisen lainsäädännön mukaan synnyttäneen äidin samaa sukupuolta oleva puoliso joutuu adoptoimaan perheeseen syntyneen lapsen ollakseen juridisesti toinen vanhemmista. Adoptioprosessi saattaa kestää, paikkakunnasta riippuen, yhdestä kahteen kuukautta, jopa vuoden, lapsen syntymästä.

–Tilanne on lapselle ongelmallinen, jos vanhemmille tulee ero tai jos jompikumpi vanhemmista kuolee ennen kuin adoptio on vahvistettu. Lapsi voi jäädä ilman oikeutta elatukseen, perintöön ja ennen kaikkea toisen vanhemman tapaamiseen, sanoo kansalaisaloitteen takana olevan Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

Synnytyksen jälkeen perhe joutuu näytille sosiaalivirastoon

Viime vuonna Suomessa astui voimaan noin 140 naispariperheiden sisäistä adoptiota. Määrä kasvaa vuosi vuodelta, sillä sateenkaariperheitä muodostetaan vuosi vuodelta enemmän.

Helsinkiläiset Elina Laavi ja Elisa Jokelin perustivat perheen reilu kolme vuotta sitten. Koska Elisa Jokelin synnytti molemmat perheen lapset, tuli Elina Laavista tytärten virallinen vanhempi vasta perheen sisäisen adoption myötä.

– Syntymän jälkeen meidän piti mennä näytille sosiaalivirastoon. Siellä tarkastettiin, olenko tolkun ihminen, ja onko synnyttänyt puolisoni tosiaan hyväksymässä adoption. Nykysysteemi tuntuu kiusanteolta, Elina Laavi sanoo.

– Onneksi meille kuitenkin osui nokkela virkailija, jonka ansiosta prosessi eteni normaalia nopeammin.

Molempien lasten kohdalla adoption voimaan astuminen kesti pari kuukautta. Sinä aikana, raskausaika mukaan lukien, Elina Laavilla ei ollut juridista asemaa suhteessa omiin lapsiinsa. Adoption vahvisti lopulta käräjäoikeus.

Helsingissä adoptioprosessit hoituvat tunnetusti sujuvimmin.

– Muualta Suomesta kuulee karuja tarinoita. Moni pariskunta on joutunut viranomaisten kanssa ongelmiin. On tultu tarkastamaan koteja ja tämän tyyppistä.

Uusi avioliittolaki ei muuta lasten asemaa

Naisparien lasten aseman huomioiva lainsäädäntö on jo voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa.

Viime vuonna eduskunta hyväksyi avioliittolain muutoksen, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliitot rekisteröidyn parisuhteen sijaan.

Voimaan astuessa uusi avioliittolaki ei kuitenkaan tuo muutoksia naisparien lasten asemaan.

Nyt lakia pusketaan eduskuntaan kansalaisaloitteella. Kansalaisaloite on sisällöltään sama kuin lakiesitys, jonka oikeusministeriö valmisteli viime talvena. Lakiesitys jäi kuitenkin translain kanssa edellisen hallituksen pöydälle.

Koossa kansalaisaloitteessa on reilut 7 000 allekirjoitusta tarvittavista 50 000:sta.

Eduskunnan lakivaliokunta on jo asettunut äitiyslain puolelle antaessaan mietintönsä hallituksen esityksestä avioliittolain liitelaeista.

– Tämä oli merkittävä viesti. Eduskunnan lakivaliokunta katsoo, että äitiyslain olisi pitänyt olla osa isyyslakipakettia, Jämsä sanoo.