1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Alv vedettiin taas mukaan pakkolakikiistaan

Arvonlisäveron korottaminen vaihtoehtona hallituksen pakkolaeille on noussut jälleen esiin hallituksen kilpailukykylakipakettiin liittyvissä lausunnoissa. Niin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kuin taloustieteilijätkin tarjoavat alvin korotusta korvaavaksi keinoksi kiistellyille pakkolaeille. Hallitus ei ehdotuksille lämpene.

talous
Vero- ja skatt-tekstit logosymbolin kanssa valkoisella seinällä. Tekstit ovat hieman irti seinästä, jolloin niiden alle muodostuu pienoinen varjo.
Yle

Hallituksen esitys kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista eli niin sanotuista pakkolaeista on lausuntokierroksella tuonut jälleen julkisuuteen vaihtoehtona arvonlisäveron noston. Alvin nosto toisi siis valtion kassaan sen verran lisärahaa, että sillä voitaisiin rahoittaa työnantajamaksujen alentaminen ja korvata ainakin osa pakkolakien toimista.

Yleinen arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia, mutta joillakin tavaroilla ja palveluilla on alennettu verokanta, 14 tai 10 prosenttia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla toteaa toimitusjohtaja Vesa Vihriälän allekirjoittamassa lausunnossa suoraan, että hallituksen tulisi vielä harkita mahdollisuutta korvata ainakin osa lakipaketin ehdotuksista ns. fiskaalisen devalvaation toimin. Tällä Vihriälä tarkoittaa työnantajamaksujen alentamista ja sen rahoittamista arvonlisäveroa korottamalla tai työntekijöiden vastaavaa maksua nostamalla.

Etlan Vihriälän mukaan näin vähennettäisiin ainakin juridista epävarmuutta ja mahdollisesti myös palkkamaltin jatkumiseen liittyvää epävarmuutta. Toimet voitaisiin saattaa voimaan jo ensi vuoden aikana.

Vatt tyrmää työllisyyslaskelmat

Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt lausuu, että kustannuskilpailukykyyn olisi mahdollisuus vaikuttaa myös suoraviivaisemmin. Yksi vaihtoehto on Vattin mukaan työvoimakustannusten alentaminen verorakennetta muuttamalla.

Vatt korostaa, että joidenkin tutkimusten mukaan fiskaalisella devalvaatiolla olisi mahdollista jäljitellä perinteistä devalvaatiota eli valuutan ulkoisen arvon alentamista.

Muutoin Vattin lausunto on karua luettavaa hallitukselle, sen verran kovasanaisesti valtion oma tutkimuslaitos tyrmää pakkolakeihin liittyvät vaikutuslaskelmat. Vatt epäilee erityisesti hallituksen esitysten työllisyysvaikutuksia ja huomauttaa, ettei esimerkiksi sotu-maksujen alennuksella ole aiemmin havaittu minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia.

Hallitus laskee, että lakiesitysten toimet lisäisivat yksityisen sektorin työllisyyttä 38 000 henkilöllä.

Vatt kyseenalaistaa myös yhteyden työajan ja työllisyyden välillä. Kun hallitus rahoittaa yritysten sotu-maksujen alentamista pidentämällä julkisen sektorin työaikaa, on oletuksena, että työajan pidentäminen alentaa puolestaan työvoimatarvetta 15 000 henkilötyövuodella. Vattin mukaan kyseessä on vain mekaaninen oletus, jota kansainväliset tutkimukset eivät tue.

Korkman ja Pohjola alvin noston kannalla

Aalto-yliopiston lausunnon ovat allekirjoittaneet arvostetut taloustieteen professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola. Hekin korostavat, että hallituksen esitystä edullisempana voisi pitää arvonlisäveron kiristämistä yhdistettynä työnantajan sosiaalimaksujen alentamiseen.

Jotta alvin nosto ei syventäisi taantumaa, pitäisi työnantajamaksujen alennus toteuttaa välittömästi ja alv-korotus vasta vuosi myöhemmin. Vaihtoehtoisesti professorien mukaan voitaisiin työeläkemaksujen painopistettä siirtää työnantajalta palkansaajalle.

Pulmia hallituksen esityksissä on paljon. Esimerkiksi lomarahan alentaminen on professorien mielestä pulmallinen toimenpide, koska lomaraha voidaan nähdä osana osapuolten sopimusta työn korvauksesta. Jos lomarahoista siis säädetään lailla, niin miksi ei suoraan palkoista, kysyvät Korkman ja Pohjola.

Professorit korostavat, että vaihtoehtoiseen pakettiin ei liity sopimuspolitiikkaa koskevia periaatteellisia ongelmia – kuten hallituksen lakiesityksiin.

Hallitus varoo alvin nostoa

Hallituslähteistä pakkolaki-lausuntoja ei haluta vielä yksityiskohtaisesti kommentoida. Virallisesti todetaan, että hallitus tutustuu pyydettyihin lausuntoihin huolellisesti, koska aina on olemassa erilaisia vaihtoehtoja toimille.

Pääministeri Juha Sipilän avustajakunnasta korostetaan kuitenkin, ettei myöskään alvin nostaminen ole ongelmatonta. Hankaluudet liittyvät tällöin kotimaiseen kysyntään, jota ei haluta vaarantaa.

Hallituksessa alvin nosto on ollut keskustelujen aiheena aiemminkin, mutta ”kokonaisrakenteen kannalta siihen ei ole päädytty aikaisemminkaan”, kerrotaan. Jonkinlainen ongelma on myös hallitusohjelman selkeä kirjaus, että kokonaisveroaste ei vaalikaudella nouse.

Hallitus käy siis lausuntojen vaihtoehtoja tässä vaiheessa läpi ja teettää laskelmia. Ovi alvin nostolle ei ole tiettävästi edes raollaan.

Lue seuraavaksi