Tutkijat: Ilmastosopimuksen on perustuttava tieteeseen

Tutkijat pitävät ilmastokokouksessa tavoiteltua 1,5 asteen lämpenemistavoitetta turhana, jos päästötoimet eivät ole sen mukaisia. Tutkijat kritisoivat esimerkiksi lento- ja laivaliikenteen päästörajoitusten poistamista sopimusluonnoksesta.

Tutkimusprofessori Steffen Kallbekken CICERO-tutkimuskeskuksesta, pääjohtaja Johan Rockström Stockholm Resilience Centrestä ja varajohtaja Kevin Anderson brittiläisestä ilmastotutkimuskeskus Tyndallista. Kuva: Juha Nurminen

Kun tehdään poliittisia kompromisseja, tieteen ääni jää helposti taka-alalle. Pariisissa ilmastonmuutoksen asiantuntijat ovat ottaneet kuitenkin entistä selkeämmän roolin osana neuvotteluja, jotta päätökset perustuisivat faktoihin.

– Tavoite 1,5 tai kahdesta asteesta on linjassa IPCC:n ja viimeisimmän tutkimustiedon kanssa. Loput sopimustekstistä ei riittävästi tue tähän pääsemistä, sanoi johtaja Hans Joachim Schellnhuber Potsdam Institute for Climate Impact Researchistä.

"Huonompi kuin Kööpenhaminan sopimus"

Moni maailman maa lähti Pariisin ilmastoneuvotteluissa vaatimaan kahden asteen lämpenemistavoitteen sijaan tiukempaa 1,5 asteen tavoitetta. Maailmalle lähetettävä viesti päästöjen tiukemmasta rajoittamisesta on siis selkeä.

Osa tänään Pariisissa kokoontuneista ilmastonmuutostutkimuksen kärkinimistä kaatoi kuitenkin jäistä vettä neuvottelijoiden niskaan. Yhtenä syynä oli se, että sopimusluonnoksesta poistettiin lento- ja laivaliikenteen päästörajoitukset, jotka vastaavat jo Saksan ja Brittien yhteenlaskettuja päästöjä.

– Sopimus näyttää huonommalta kuin Kööpenhaminassa. Se ei perustu tutkimustietoon, toisin kuin Kööpenhaminan sopimus, sanoi brittiläisen ilmastotutkimuskeskus Tyndallin varajohtaja Kevin Anderson.

Nopeat päästövähennykset tarpeen

Maapallo on jo nyt lämmennyt lähes asteen verran esiteollisesta ajasta. Puolentoista asteen tavoite vaikuttaa siksi epärealistiselta. Maiden päästörajoitusten täytyisi ainakin tukea sitä, koska muuten siihen ei ainakaan päästä.

– Kaikkien muiden tavoitteiden täytyy tukea 1,5 asteen tai kahden asteen rajaa lämpötilan nousussa. Ei voi olla 1,5 asteen tavoitetta ja toisaalta päästövähennyksiä, jotka eivät pääse tavoitteeseen, sanoi Stockholm Resilience Centren pääjohtaja Johan Rockström.

Maailmanlaajuiset päästöt pitäisi saada kuriin mahdollisimman nopeasti, jotta täysin hiilineutraali yhteiskunta saataisiin aikaan vuoteen 2050 mennessä.

– Jos todella haluamme mahdollisuuden jäädä alle kahden asteen lämpenemiseen, täytyy hiilidioksidipäästöt saada nollaan 2070 mennessä, jos alle 1,5 asteen, päästöt pitää lopettaa ennen vuotta 2050, Schellnhuber sanoi.

Yli kahden asteen lämpenemistä tutkijat eivät halunneet edes ottaa keskusteluun.

Osa tutkijoista valoi vielä uskoa neuvottelujen loppurutistukseen.

– Uskokaa tai älkää, nykyinen sopimusluonnos on edistystä verrattuna aiempiin sopimuksiin. On vielä toivoa, ensi yönä kokouksella on työ tehtävänään, toimeenpanna 1,5 asteen tavoite, Schellnhuber sanoi.