Ilmastoaktivisti uskalsi ryhtyä äidiksi: "Toivoa on nyt enemmän kuin koskaan"

Pitkän linjan ilmastoaktivisti Kaisa Kosonen hankki lapsen todettuaan, että maapallo voi pelastua. Seurasimme ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastovastaavan kaksiviikkoista kokousrupeamaa Pariisissa.

ilmasto
Kaisa Kosonen
Kaisa Kosonen Le Bourget'n kokouspaikalla.Annastiina Heikkilä / Yle

Kaisa Kososella on kutsumus: maapalloa uhkaavan ilmastokatastrofin torjuminen. Siihen hän heräsi 1990-luvun lopussa aloitettuaan ympäristöpolitiikan opinnot Tampereen yliopistossa. Kyseessä oli Bonnin ilmastokokoukseen tehty opintomatka.

– Tajusin neuvotteluiden karun todellisuuden, kuinka toivottoman hankalasta asiasta oli kyse. Samalla kuulin matalien saarivaltioiden puheenvuoroja, jotka olivat jo silloin äärimmäisen huolestuneita, Kosonen sanoo.

Saarivaltioiden edustajat kertoivat pelkäävänsä, että koko heidän maansa, kulttuurinsa ja tulevaisuutensa tuhoutuvat ilmastomuutoksen seurauksena.

– Tuolloin päätin, että joko minä panostan ilmastonmuutoksen torjumiseen täysillä tai sitten keskityn elämässäni johonkin ihan muuhun.

Kymmenet ihmiset kuvaavat jääkarhua esittävää teosta.
Greenpeacen Aurora-jääkarhu on ollut ilmastokokouksen yleisömagneetti.Annastiina Heikkilä / Yle

Puolivillaisesti tätä asiaa ei voinut ajaa, Kosonen sanoo.

Hän päätti laittaa kaiken peliin.

Tuosta päätöksestä on parikymmentä vuotta. Nykyään 37-vuotias Kaisa Kosonen on ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava, joka kiertää kansainvälisissä ilmastokokouksissa.

Pariisiin hän on saapunut lähes kolme päivää kestäneen laiva- ja junamatkan jälkeen. Mukana matkustivat myös mies ja pieni Iiris-vauva, jota ilman kahden viikon kokousrupeama ei onnistuisi.

– On mukavaa, että sain tänne Pariisiin vähän todellista elämää. Kokouspaikalla kun eletään aikamoisessa eristäytyneessä kuplassa, Kosonen nauraa.

”Uskalsin ryhtyä äidiksi”

Päivää ennen YK:n kokouksen alkua Kaisa Kosonen sanoo olevansa hyvin toiveikas. Tunnelma on valoisa etenkin Kööpenhaminan vuoden 2009 neuvotteluihin verrattuna.

– Silloin tunnelma oli todella synkkä. Näytti siltä, etteivät maat pysty sopimaan kerta kaikkiaan mistään järkevästä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Eikä ongelma ollut ainoastaan yhteisen kannan löytämisessä, vaan rohkeutta ei riittänyt myöskään yksittäisillä mailla, Kosonen muistelee.

Viimeisen viiden vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut valtavasti. Kosonen luettelee saavutuksia: Uusiutuva energia on tehnyt globaalin läpimurron ja pelkästään aurinkopaneelien hinnat ovat tippuneet 80 prosenttia.

Nainen lapsi sylissään.
Kaisa Kosonen ja ilmastoneuvotteluja Pariisissa seuraava Iiris-tyttö.Annastiina Heikkilä / Yle

Kivihiilen polton kasvu on vihdoin taittunut ja jopa kääntynyt laskuun. Yhdysvalloissa presidentti Barack Obama on tehnyt historiallisia päätöksiä ja perunut esimerkiksi Alaskan öljynporauslupia, ympäristösyihin vedoten.

– Toivoa on mielestäni nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kaisa Kososella on tälle toivolle hyvin henkilökohtainen mittari. Hän pohti pitkään, uskaltaako hankkia lapsen. Tutkijoiden maalaamat tulevaisuuden kuvat kun olivat hyvin synkkiä ja sitä paitsi sellaisia, joihin hänen lapsensa sukupolvella ei olisi enää juuri vaikuttamisen mahdollisuuksia.

– Viime aikoina on tapahtunut niin paljon hyviä käänteitä, että uskalsin ryhtyä äidiksi. Koen pystyväni selittämään lapselleni, mihin suuntaan ollaan menossa. Pystyn myös sanomaan, että se suunta on ihan hyvä.

Pitkiä päiviä ja lyhyitä yöunia

Tapaan Kaisa Kososen uudelleen neuvottelujen toisella viikolla. Ranskan ulkoministeri ja kokouksen puheenjohtaja Laurent Fabius on juuri esitellyt uusimman sopimusluonnoksen.

Kosonen pitää sopimusluonnosta rohkaisevana, vaikka konkreettisia keinoja siitä vielä puuttuukin. Mukaan on otettu monia sellaisia tavoitteita, jotka olisivat vielä viisi vuotta sitten olleet ihan liian radikaaleja.

Nainen ja mies katselevat paperinivaskaa.
Kaisa Kosonen esittelee näkemyksiään viimeisimmästä sopimusluonnoksesta tutkimusinsituutti Stockholm Resilience Centerin pääjohtajalle Johan Rockströmille.Annastiina Heikkilä / Yle

– Ensimmäistä kertaa puhutaan esimerkiksi siitä, että päästöt pitäisi painaa nollaan. Jääkö asia lopulliseen sopimusluonnokseen on tietenkin eri juttu, Kosonen pohtii.

Päivät kokouspaikalla ovat olleet rankkoja ja yöunet jääneet lyhyiksi. Iiris-vauva viihtyy onneksi väliaikaisessa Pariisin-asunnossaan – ja myös neuvottelupaikalla yhteishenki on yhä yllättävänkin hyvä.

– Yleensä näissä kokouksissa kiistellään siitä, neuvoteltiinko oikealla tavalla, oikeassa järjestyksessä ja oikeassa huoneessa. Tällä kertaa on keskitytty itse asiaan, mikä kertoo siitä, että on aitoa halua päästä eteenpäin.

Maailma muuttuu neuvotteluja nopeammin

Kokous lähestyy loppuaan ja Ranskan ulkoministeri asettaa aikarajan lopulliselle paperille. Millainen sopimus nyt sitten saadaan aikaan?

Kosonen kuvaa tunnelmiaan ristiriitaisiksi. Hän pelkää, että haavoittuvien maiden ajamat, kunnianhimoiset muotoilut tulevat vielä tippumaan lopullisesta ilmastosopimuksesta. Tunnelma neuvottelupaikalla on kiristynyt ja isot saastuttajamaat tuppaavat jyräämään loppumetreillä.

– Varmaan lopputulos harmittaa, kun se jää liian heikoksi. Toisaalta olen täällä tajunnut, että reaalimaailma muuttuu näitä neuvotteluja nopeammin. Greenpeace, haavoittuvat maat ja suuryritykset ovat pystyneet vaatimaan rinta rinnan yhteisiä tavoitteita, kuten nopeita päästövähennyksiä, Kosonen sanoo.

Hän muistuttaa, että vaikka hallitukset eivät pääsisi riittävän kunnianhimoisiin tavoitteisiin, uusiutuvan energian vallankumous kiihtyy joka tapauksessa.

– Tämä sopimus ei meitä ilmastonmuutokselta pelasta. Mutta kun paikallishallintojen johtajat, edistykselliset hallitukset, yritykset ja kansalaiset yhdistävät voimansa, me voimme saada ihmeitä aikaan.

Iiris-vauva kujertaa tyytyväisenä. Hänkin vaikuttaa uskovan sellaiseen maailmaan.