Bartimeus selvisi kasakoista, matkusti vaneriarkussa Roomaan ja pääsee pian postimerkkiin

Sokea Bartimeus seisoo käsi ojossa, tukien toisella kädellä rahalipasta rintaansa vasten. Katse alas luotuna, anovana. Suomen vanhimpiin lukeutuvan vaivaisukon löytää Hauhon kirkosta. Bartimeus on myös oman postimerkin arvoinen.

kulttuuri
Vaivaisukko Hauhoin kirkossa
Tiina Kokko / Yle

Moni Suomen kirkon ovilla ja porteilla rahaa köyhäinhoitoon keränneistä vaivaisukoista veistettiin 1800-luvun alussa. Useat niistä kuvasivat sotainvalideja, jotka olivat vammautuneet Suomen sodassa.

Hauhon 144-senttinen sokea Bartimeuksen esikuva ei ole sodasta palannut mies, vaan vaivaisukon esikuva löytyy Raamatusta.

– Hän viittaa evankeliumikertomuksen sokeaan Bartimeukseen, joka oli tien laidassa kerjäämässä ja Jeesus antoi hänelle näkönsä takaisin, kertoo Hauhon kirkon suntio Kari Pyykkönen.

Jo ulkonäöstä huomaa, että kiharaisine partoineen Bartimeus ei ole täkäläisiä sotainvalideja, vaan piirteet vievät jonnekin kauemmas. Ukko edustaakin keskiaikaista ja keskieurooppalaista kirkollista puunveistotaidetta.

Kasakalta uusi jakaus

Kari Pyykkönen kertoo, että Bartimeus veistettiin todennäköisesti jo 1600-luvun puolella. Vuonna 1713, isovihan aikaan, vaivaisukko koki kovia seistessään Hauhon kirkon ulkopuolella.

– Kasakat yrittivät hyökätä meidän lukittuun kirkkoon. Eivät onnistuneet ja vihoissaan löivät Bartimeukselle uuden jakauksen jollakin teräaseella: miekalla tai kirveellä ja veivät tietysti rahalippaan, Pyykkönen tarinoi.

Mies ja vaivaisukko yhteiskuvassa kirkossa
Hauhon kirkon suntio Kari Pyykkönen ja Bartimeus.Tiina Kokko / Yle

Ja tosiaan Bartimeuksen hieman alaspäin taipuvasta päästä näkee selvästi mihin poloista on sivallettu.

Hauhon kirkon vaivaisukko ei ole itse ollenkaan vaivainen, mitä liikkumiseen tulee. Bartimeus on ollut usein tien päällä. Suomessa vaivaisukko on kiertänyt monet paikkakunnat.

Esimerkiksi kesällä 2013 Bartimeus vietti kesän Kerimäen kirkossa. Sinne oli kokoontunut edustava otos Suomen 145:stä jäljellä olevasta vaivaisukosta sekä Suomen ainoa vaivaisakka Soinista. Kyseessä oli näyttely.

– Tietysti meidän Bartimeus oli siellä kunniapaikalla lähimpänä alttaria, vieressään Soinin vaivaistyttö.

Vaneriarkussa Roomaan

Kun eräs italialainen puualan taiteilija oli nähnyt Bartimeuksen näyttelyssä Helsingissä, tuli vaivaisukolle tarjous piipahtaa Roomassa. Matkavalmistelut laadittiin huolella.

– Muistan, kun hänelle tehtiin vanerista tietynlainen arkku, joka oli hyvin pehmustettu, ja sinne hänet asetettiin, Kari Pyykkönen muistelee.

Kun hän palasi, lippaassa oli liiroja.

Kari Pyykkönen

Eikä Bartimeus tullut Italiasta kotiin tyhjin käsin.

– Kun hän palasi, lippaassa oli liiroja. Se oli vielä just ja just se, ettei oltu siirrytty euroon.

Ja rahaahan Bartimeus kerää lippaaseen edelleen. Tänäkin päivänä Hauhon kirkossa kolikko kilahtaa diakoniatyön hyväksi. Vuodessa saattaa hyvinkin kertyä viitisen sataa euroa vähävaraisimpien auttamiseksi.

Ei siis epäilystäkään, etteikö sokea Bartimeus ansaitsisi oman postimerkkinsä. Posti lupaa, että marraskuussa 2016 ilmestyvät postimerkit sekä Bartimeuksesta että Alajärven vaivaisukosta ja Soinin vaivaisakasta. Lisäksi postimerkkeihin pääsevät ukkojen ja akan kotikirkot.

Postimerkit suunnittelee Anssi Kähärä.

Lapset mielellään kättelevät

Hauhon kirkon suntio Kari Pyykkönen uskoo, että Bartimeuksen ja hauholaisten suhde on hyvin lämmin.

– Kun hän on tuossa käsi ojossa, erityisesti lapset menevät häntä kättelemään. Ja vaikka hänellä on lipas sylissään, niin tuossa ojennetussa kämmenessä on usein kolikoita.

Vaikka Bartimeus, tuo pieni, sympaattinen ja hieman haalistunut vaivaisukko, on muuten hyvässä kunnossa, ojennetussa kädessä näkyy jo kättelyjen ja kolikkojen virran uurtamat jäljet.