Pariisin sopimusta tai ei: Suomalaisen autoilijan bensalasku nousee kymmeniä senttejä

EU on päättänyt vähentää päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä riippumatta Pariisin ilmastosopimuksesta. Päästövähennykset saadaan liikenteestä ja pienimuotoisesta energiantuotannosta

Kotimaa
Mies ottaa tankkauspistoolin käteensä.
Yle

Suomalaiset saavat tottua tulevaisuudessa siihen, että bensa-aseman näyttötauluilla nähdään nykyistä korkeampia hintoja. Esimerkiksi Helsingin halvin 95E-bensalitra maksoi tänään sunnuntaina kello 14 aikaan Mellunmäessä 1,349 euroa Polttoaine.net (siirryt toiseen palveluun)-sivuston mukaan.

– Liikenteessä voidaan parhaiten lyhyellä aikavälillä vähentää päästöjä lisäämällä biopolttoaineiden osuutta noin 40 prosenttiin nykyisestä 10 prosentista. Bensiinin ja dieselin valmistuksessa biopolttoaineet maksavat enemmän kuin fossiiliset polttoaineet ja tästä syystä bensalaskun hinta nousee, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

Biopolttoaineen valmistus on kalliimpaa kuin fossiilisten polttoaineen.

Ollikainen arvioi, että jatkossa bensalitra kallistuu noin 20 senttiä pelkän polttoaineen osalta. Hän ei usko, että bensan hinnan kipurajaa saavutetaan näillä toimilla. Trafin mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2012 bensan kipuraja oli 2,7 euroa.

– Kipurajoille mennään, jos yhtäaikaa aletaan nostaa polttoaineiden verotusta. Verot koostavat jo nyt ison osan hinnasta.

Ollikainen arvioi, että Pariisin ilmastosopimus ei tuo suurempaa haittaa keskeisille toimijoille suomalaisessa energiataloudessa.

E10-bensiini nosti hintaa aikoinaan 5 senttiä / litra

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä sanoo, että liikenteen päästövähennystavoitteet ovat kovia vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuuden bensan hintaan hän löytää esimerkin menneisyydestä.

– Kun E10-bensiini tuli markkinoille, korotus oli noin viisi senttiä litralta. Sen perusteella voi arvioida, miten biopolttoaineen lisäys vaikuttaa. Kokonaisuuteen vaikuttavat tietysti myös verotus ja fossiilisen polttoaineen hinta.

Vänskä kertoo, että verojen osuus bensan kuluttajahinnasta on lähes 60 prosenttia.

– Paljon riippuu siitä, millaista veropolitiikkaa tullaan harjoittamaan tulevaisuudessa. Pitää muistaa, että energiatehokkuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä eli polttoaineita kuluu vähemmän ja sitä kautta tulee säästöä.