Professori: Ilmastosopu voi nostaa suomalaisten tuloja

Professori Markku Ollikainen arvioi, että Pariisin ilmastosopu voi vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja tuoda tuloja Suomeen.

ilmastonmuutos
Ranskan ulkoministeri ja COP21-kokouksen puheenjohtaja Laurent Fabius elehti ilmastosopimuksen hyväksymisen merkiksi 12. joulukuuta.
Ranskan ulkoministeri ja COP21-kokouksen puheenjohtaja Laurent Fabius elehti ilmastosopimuksen hyväksymisen merkiksi 12. joulukuuta.Francois Guillot / AFP

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta sanoo, että suomalaiset yritykset voivat hyötyä Pariisin lauantaisesta ilmastosovusta.

Suomalainen perinteinen teollisuus on kärsinyt siitä, että osassa kilpailjamaita on ollut Eurooppaa löysempi ilmastopolitiikka.

– Kun kustannukset kasvavat esimerkiksi Kiinassa, se vahvistaa puhtaampien yhtiöiden kilpailukykyä, joten ne pärjäävät maailmanmarkkinoilla paremmin, Ollikainen selittää.

Ollikainen jatkaa, että niin sanotut cleantech-alat ovat pärjänneet jo nykyisin muita aloja paremmin talouskurimuksessa, mutta ilmastosopu synnyttää vielä uusia vientimahdollisuuksia.

– Monissa maissa joudutaan nyt etsimään uusia, vihreitä ratkaisuja. Meillä on paljon yrityksiä, jotka voivat tarjota ne välittömästi.

Samalla linjalla on Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

– EU on harrastanut jo pitkään päästöjen vähentämistä yksipuolisesti. On hyvä, että myös muu maailma saadaan pikkuhiljaa mukaan, Ohlström sanoo.

Ollikainen painottaa, että suomalaisten yritysten pitäisi lähteä nyt nopeasti liikkeelle.

Bensiinin hinta nousee ilman Pariisin sopuakin

Ollikainen arvioi, että ilmastonmuutoksen hillintä voi tuntua suomalaisten arjessa esimerkiksi niin, että bensiinin hinta nousee, samoin kivihiileen nojaavien kaupunkien kulut.

Kallistumisen takana ei ole kuitenkaan lauantaina tehty Pariisin ilmastosopimus, sillä kulut nousevat ilman ilmastosopuakin, koska EU on päättänyt jo aiemmin omista ilmastotoimistaan.

Ollikaisen mukaan autoilu kallistuu, jos esimerkiksi vaatimusta biopolttoaineiden osuudesta bensiinilitrassa nostetaan. Hinta nousisi, koska biopolttoaineet ovat kalliimpia kuin fossiiliset.

Kulut voivat nousta myös Helsingin kaltaisissa kaupungeissa, joissa sähkön ja lämmön tuotanto nojaa kivihiileen.

– Jos vaihtoehdot kiviihiilelle ovat kalliimpia, se nostaa hintaa, Ollikainen sanoo.

Ollikainen arvioi, että päästöjä pitää vähentää myös suosimalla joukkoliikennettä sekä lisäämällä lämpöpumppujen ja aurinkovoiman osuutta talojen lämmittämisessä.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas korostaa, että autojen ja kodin lämmitysmuotojen valinnassa voi säästää rahaa.

– Maalämmöllä tai ilmalämpöpumpulla lämmitettävän kodin jälleenmyyntiarvo on korkeampi. Parhaillaan käynnissä oleva muutos on siinäkin mielessä houkuttelevampaa, Taalas sanoo.

EU-maiden taakanjako vielä sopimatta

EU-maat tarjoutuivat jo viime vuonna Pariisin ilmastoneuvottelujen alla vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

– Olemme osa EU:ta, joka on tähänkin mennessä tehnyt sitoutumuksia, että etenemme tähän suuntaan, sanoo Ilmatieteen laitoksen Taalas.

Muutoksia voi tulla, jos EU tai Suomi päättävät jouduttaa omia toimiaan tai nostaa tavoitteitaan. Ollikainen kertoo, että EU:ssa ei ole myöskään vielä sovittu maiden välisestä taakanjaosta, josta on ollut määrä päättää ilmastoneuvottelujen jälkeen.

Neuvottelut alkanevat alkuvuodesta, jonka jälkeen myös vaikutukset suomalaisten arkeen Ollikaisen mukaan konkretisoitunevat. Kyse on uusista energia- ja ilmasto-ohjelmista, joita Suomessa valmistellaan ensi vuonna.

Suomi on linjannut jo aiemmin, että maa pyrkii lopettamaan kivihiilen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa sekä puolittamaan öljyn kulutuksen.