Matala kynnys latulaiseksi - joukossa karaistuneita kulkijoita ja hiljakseen hiihtelijöitä

Lauri "Tahko" Pihkalan perustama Suomen Latu on aukonut suomalaisten liikuntauria jo 1930-luvun loppupuolelta saakka. Matalan kynnyksen järjestössä ja sen paikallisyhdistyksissä on laaja kirjo erilaisia harrastusmahdollisuuksia geokätkeilystä umpihankihiihtoon. Yksi vanhimmista paikallisyhdistyksistä on Joensuun Latu, joka täyttää ensi vuonna 65-vuotta.

Kotimaa
Lumikenkäilijöitä metsässä.
Joensuun Latu liikuttaa - tässä lumikengillä.Joensuun Latu ry.

Suomen Latu on kuntoliikunta -, ulkoilu -, ja terveysliikuntajärjestö, jossa on noin 80.000 jäsentä. Ympäri Suomea toimivia jäsenyhdistyksiä on 217. Järjestö edistää erityisesti ulkoliikuntaa ja houkuttelee riveihinsä ihan tavallisia tallaajia.

– Joensuun yhdistys on 65-vuotias, mutta liikkuminen ei ole ikäkysymys. Se on terveydestä ja kunnosta kiinni ja kaiken kuntoisille löytyy aina jotain. Kynnys on todella matalla ja jokaisesta tapahtumasta tai retkestä on selvä seloste jos siinä on erityisiä vaatimuksia, kertoo Joensuun Ladun puheenjohtaja Liisa Oura.

Matalan kynnyksen lisäksi Joensuun yhdistyksen puheenjohtaja painottaa yhdistyksen laajaa harrastusvalikoimaa. Lajeja löytyy niin kesä -kuin talviliikuntaankin.

– Hiihtämisestä minä pidän ehkä kaikkein eniten. Sitten pidän kovasti melomisesta, ja kyllä minä kävelenkin. Mutta pyöräilen vain hyötytarkoituksessa eli kodin ja asioinnin ja töiden väliä.

Joensuun Ladun puheenjohtajan Liisa Ouran aviomies Eero Oura ei puolestaan erittele yhtään lliikuntalajia ylitse muiden.

– Eero on pahasti koukussa ja kaikkeen. Kaikkea pitää saada koko ajan lisää ja isompia annoksia, sanoo mies, joka hiihti etelänavalle kolmisen vuotta sitten.

Porukassa polkuja pitkin

Liisa ja Eero Oura ovat aina olleet liikunnallisia, mutta kunnolla liikuntakärpänen puri vähän myöhemmällä iällä.

– On perhettä, ja työtä ja uraa ja sitten jossain vaiheessa huomaa, että pitäisköhän tässä tehdä jotain. Vähän ennen viidenkymmenen vuoden ikää lähdin ohjatulle ahkiovaellukselle Kilpisjärveltä Haltiin ja niin siinä sitten kävi, että se iski kerralla ja senjälkeen se onkin ollut menoa, kertoo Eero Oura.

Joukossa on erittäin karaistuneita yksinkulkijoita, mutta suurin osa jäsenistä on mielissään siitä, että voivat kulkea jonkun kanssa.

Liisa Oura

Ouran liikunnalliselle pariskunnalle antaa hyvät kehykset toimiminen Joensuun Ladussa. Yhdistys on perustettu vuonna 1951 ja jäseniä siinä on tällä hetkellä noin 1700. Joensuun yhdistys on Suomen Ladun kymmenen suurimman yhdistyksen joukossa.

– Joukossa on erittäin karaistuneita yksinkulkijoita, mutta suurin osa jäsenistä on mielissään siitä, että voivat kulkea jonkun kanssa. Kaikilla ei ole autoa eikä mahdollisuutta kulkea ja lähteä. Ja porukassa on aina myös turvallista, sanoo Liisa Oura.

Eero Oura puolestaan painottaa sitä, että yhdistyksessä on tekemistä vauvoista vaariin ja tytöistä poikiin sekä kesällä että talvella.

-– Menemme mielenkiintoisiin paikkoihin, sellaisiin joihin ei tulisi muuten mentyä. Meiltä saa koulutusta, kokemusta ja vertaistukea. Järjestämme välillä myös aika vaativia juttuja, joita voi tehdä sitten jatkossa yksin tai porukassa.

Joensuun yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut ja ensi vuonna vietettävään 65-vuotisjuhlavuoteen lähdetään hyvillä mielin. Puheenjohtajakin on yllättynyt suosiosta.

– Jäsenmäärä on kasvanut kasvamistaan, vaikka sen eteen ei ole erityisiä ponnistuksia tehty. Moni on varmaan huomannut, että on hauska liikkua luonnossa porukassa. Itsekin olen yllättynyt jäsenmäärän kasvusta, iloitsee puheenjohtaja Liisa Oura.