Mitä joulu merkitsee uskonnottomalle? "Tämänkin kansanjuhlan kirkko on ominut itselleen"

Kainuun vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Aki Räisänen sanoo, että joulu on etenkin levon ja rauhoittumisen aikaa. Vapaa-ajattelijoiden jouluun ei liity seremonioita.

ilmiöt
Joulukuusi
Timo Nykyri / Yle

Kainuun Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Aki Räisäsen mielestä kirkko on kaapannut joulun juhla-ajan itselleen.

– Joulun aika on hyvin tyypillisesti ollut vanhastaan pakanallisen juhlan aikaa valon lisääntymisen kunniaksi. Jouluna on juhlittu pimeän ajan taittumista valoon päin, mutta tämänkin kansanjuhlan kirkko on ominut itselleen.

Mitä joulu sitten uskonnottomalle merkitsee?

Joku saattaa verrata, että saahan sitä uskoa joulupukkiinkin jos haluaa uskoa Jumalaan.

Aki Räisänen

– Joku saattaa verrata, että saahan sitä uskoa joulupukkiinkin jos haluaa uskoa Jumalaan. Nykymuodossaan joulu on Suomessakin varsin nuori juhla, kun joulukuusikin on ollut suomalaiskodeissa vasta 1800-luvulta alkaen, kun se hienostoperheistä levisi tapana muillekin.

– Itselleni joulu merkitsee levon ja rauhoittumisen aikaa, eikä vapaa-ajattelijoillakaan ole mitään seremonioita jouluun liittyen. Tiedän, että Kajaanissa monet käyvät joulun ja vuodenvaihteen aikaan sytyttämässä kynttilän läheisilleen uskonnottomien hautuumaalle, mutta mitään erityisiä vapaa-ajattelijaperinteitä ei ole, Räisänen sanoo.

Koulujen joulunäytelmiä on karsittu tai muutettu

Suomessa toimiva Vapaa-ajattelijoiden liitto (siirryt toiseen palveluun) on uskonnottomien etujärjestö, johon kuuluu 25 paikallista yhdistystä. Yhteensä jäseniä on vajaat 2000.

Kainuun vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajalle joulu merkitsee myös valon juhlaa.

– Itse haluan ajatella joulua valon juhlana, että päivät pitenevät ja elämä jatkuu ja sitä juhlistetaan syömingeillä ja juomingeilla. Mennään uutta kohti, Aki Räisänen sanoo.

Se vaatii kirkkoon kuulumattomalta lapselta kanttia, ettei lähde muiden mukana.

Aki Räisänen

Jos keväisin puntaroidaan Suvivirren paikkaa koulun juhlissa, niin joulun aikaan kouluissa muokataan joulunäytelmiä.

– Valtakunnallisesti etenkin Etelä-Suomessa on kouluissa vähennetty joulujuhlaan liittyvää uskonnollista sisältöä ja se liittyy paljon siihen, että koulut ovat niin monikulttuurisia. Jopa perinteisiä joulunäytelmiä on karsittu tai jouduttu muuttamaan uskonnollisen sisällön vuoksi, sanoo Räisänen.

– Isoja ongelmia ei ole ollut, mutta ongelma on esimerkiksi siinä, että joulun aikaan koululuokat käyvät joulukirkossa. Se on lapselle hankala tilanne, jos paria lasta lukuun ottamatta muu luokka lähtee kirkkoon. Se vaatii kirkkoon kuulumattomalta lapselta kanttia, ettei lähde muiden mukana. Näissä tilanteissa koulun velvollisuus on järjestää näille oppilaille korvaavaa toimintaa, samoin kuin päivähoidossakin.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 22,1 prosenttia ei kuulu minkäänlaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Noin 74 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon (siirryt toiseen palveluun) ja reilu prosentti ortodoksiseen kirkkoon (siirryt toiseen palveluun). Arviolta 1,5 prosenttia suomalaisista kuuluu erilaisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin (siirryt toiseen palveluun).