Miksi joululaulu herkistää? Uusi tulee iholle, vanha herättää muistot

Vanha joululaulu pakahduttaa ja kyyneleet tulvivat silmiin ilman mitään syytä. Ei hätää, tiedostamaton muistimme vaan aktivoituu vanhasta tunnejäljestä. Joululauluissa itkemme tiedostamattomia ja tietoisia muistojamme sekä elämäntilannettamme.

Kotimaa
YLE

Jokin tietty joululaulu saattaa vuodesta toiseen herkistää, vaikka laulun sanat eivät olisikaan surumieliset.

– Laulu vie meidät vanhoihin jouluihin ja niihin liittyviin kokemuksiin. Se voi laukaista tiedostamattomassa olevia voimakkaita muistoja, joita emme pysty edes sanallisesti muistamaan, selittää psykologi, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Haikola Ylivieskasta.

Varpunen jouluaamuna itkettää. Se vaan on niin surullinen ja koskettava.

Muisto voi olla kaukaa lapsuudesta, ja vaikka se olisi ihana ja hyvä, koemme sen laulun myötä haikeana, herkistävänä asiana.

Olin marketissa, kun yhtäkkiä silmistäni alkoi valua kyyneleitä. Vasta sitten havahduin parhaillaan soivaan joululauluun, en edes enää muista mikä kaupassa soi. Laulu vaan toi mieleen 4 vuotta sitten kuolleen isäni, joka oli oikein jouluihminen. Tuli hirveä ikävä häntä ja sitä vanhaa joulua, kun hän vielä oli täällä.

Myös uudemmat laulut saattavat saada kyyneleet valumaan. Silloin sanoma ja tarina tulevat iholle.

– Uudemmat laulut, joissa käsitellään ihmisenä olemista, yksinäisyyttä ja kaipuuta toisen luo, saattavat herättää hyvinkin voimakkaita tunne-elämyksiä elämäntilanteesta riippuen, toteaa Haikola.

”Itkubiisiä” ei kannata vältellä

Länsinaapuri joehti irvimäänSuomen melankoliaan taipuvia jouluperinteitä. Totta, että moni meistä haluaa esimerkiksi kuulla perinteisiä, hartaita, surumielisiäkin joululauluja. Sen itkettävimmänkään kuuntelua ei kannata vältellä, koska psykologin mukaan on hyvä, että itkettää.

Vaikka ei edes tiedä mitä itkee, itkun jälkeen on usein parempi ja kevyempi olo. Aivan kuin tyhjentäisi itkemättömiä itkuja ja kuormia, joita on jäänyt mieleen ja kehoon.

Psykologi, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Haikola

– Se, että koemme tunnetasolla asioita tässä ja nyt, on hyvää ja hoitavaa, ihminen on silloin kokonainen. Vaikka ei edes tiedä mitä itkee, itkun jälkeen on usein parempi ja kevyempi olo. Aivan kuin tyhjentäisi itkemättömiä itkuja ja kuormia, joita on jäänyt mieleen ja kehoon, selittää psykologi, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Haikola.

En pysty itkemättä kuuntelemaan Tuikkikaa oi joulun tähtöset –laulua. Se on itkettänyt mua lapsesta saakka, en tiedä edes miksi. Nykyään itken sen myötä kaikkea sitä kadonnutta ja taakse jäänyttä.

Musiikilla on meihin valtava voima. Monet tutkimukset todistavat, että musiikin kuunteleminen, laulaminen ja soittaminen ovat terapeuttista.

– On nähty miten dementoituneet vanhukset voivat tunnistaa tutun laulun ja pystyvät jopa laulamaan mukana, vaikka puhekyky olisikin heikentynyt huomattavasti, sanoo musiikkiterapeutti Petri Anttila Kokkolasta.

Itkuherkkyys on yksilöllistä

Joulu on aikaa, johon ladataan paljon odotuksia ja tunteita, joten ei ihme, että se jättää meihin vahvoja tunnejälkiä. Itseään voi myös ”siedättää” eli se itkettävinkin joululaulu kärsii inflaation, kun sitä kuuntelee kyllästymiseen asti.

Vanhat joululaulut saavat herkistymään. Niitä on lapsesta lähtien laulanut. Jos ajattelee sanomaa ja sanoja niin Sylvian joululaulu herkistää.

– Itkuherkkyyttä ei kuitenkaan pysty itsestään karsimaan, se on ja pysyy. Herkkyydessä on suuria eroja, toinen herkistyy helposti, toinen ei. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tunteiden syvyyden tai määrän kanssa. Vaikka ei herkistyisi, voi silti kokea hyvin voimakkaasti tunnetasolla, selittää psykologi, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Haikola Ylivieskasta.