Professori ilmastosopimuksesta: Kaikki saatiin pöydän samalle puolelle, mutta sota ei ole vielä ohi

Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Lassi Linnanen löytää Pariisissa saavutetusta ilmastosopimuksesta hyviä ja huonoja puolia. Isona ongelmana hän pitää sitä, että päästövähennystavoitteet eivät ole sitovia.

Kotimaa
Tehtaan piippuja keskellä savua.
Bei Feng / EPA

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on ympäristötekniikan professorin Lassi Linnasen mukaan äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite.

– Jo nyt on menty yksi lämpöaste esiteollisesta ajasta eteenpäin eli puoli astetta olisi jäljellä, Linnanen huomauttaa.

Tavoite on Linnasen mukaan epärealistinen ilman hyvin massiivisia toimenpiteitä.

– Se vaatii ensinnäkin täydellistä energiaremonttia. Hyvin nopeaa fossiilisista polttoaineista luopumista.

Teollistuneiden länsimaiden pitäisi Linnasen mukaan siirtyä hyvin nopeasti hiilidioksipäästöttömään energiantuotantoon. Hän huomauttaa, että Suomessakin riittää työsarkaa.

Teolliset maat ja kehitysmaat pöydän samalle puolelle

Linnanen löytää Pariisissa viikonloppuna solmitusta ilmastosopimuksesta niin hyviä kuin kritisoitavia puolia.

Hyvänä hän pitää sitä, että kansainvälisessä ilmastopolitiikassa pitkään vallalla ollut jako teollisten maiden ja kehitysmaiden välillä saatiin kurottua umpeen.

– Kaikki ovat ikään kuin samalla puolella pöytää. Toisella puolella on kansallisvaltio ja toisella ilmasto. Aiemmin on ollut vain teollisuusmaat vastaan kehitysmaat. Sen on johtanut tilanteisiin, joissa yhteisiä sopimuksia ei ole saatu aikaan.

Ehdottoman hyvää Linnasesta on se, että voimakkaasti lobbaavat fossiilista energiaa tuottavat maat hävisivät ainakin tämän taistelun.

– Sotahan ei ole vielä näiltä osin ohi, hän lisää.

Päästövähennystavoitteet eivät sitovia

Linnanen pitää hyvänä myös sitä, että sopimukseen saatiin toistuvat päästövähennysten tarkastelujaksot. Ilmastosopimusta tarkistetaan viiden vuoden välein ja päästötavoitteita voidaan tarvittaessa kiristää.

– Ei jäädä vain tähän, että on sopimus. Tässä tulee jatkuvuutta ja tavoitteiden tiukentumista.

Iso ongelma Linnasen mielestä on kuitenkin se, että päästövähennystavoitteet eivät ole sitovia.

– Ilman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ei ilmaston lämpenemisen hidastamiseen tai pysäyttämiseen päästä. Tämä on se, jossa pitää päästä suunnitelmista tekoihin.

Yliopiston tekeminen vahvistuu

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemistä ilmastosopimus vahvistaa.

– Uusiutuvien energiantuotantomuotojen markkinoille saaminen, teknologioiden kehittäminen, fossiilisten polttoaineiden tukien poistaminen. Kaikilla tekniikan saroilla riittää tässä hommia, Linnanen listaa.