Asiatietoa halutaan lukea kuin romaania – median murros toi toimittajat tietokirja-alalle

Tietokirjan kirjoittaminen on läheistä toimittajan työlle, sillä lukijat toivovat romaaninomaisesti luettava asiaa. Kustannusalalla on vallalla tietokirjabuumi, joka liittyy myös median murrokseen.

kulttuuri
Oululainen kirjailija-toimittaja Katariina Vuori
Oululainen kirjailija-toimittaja Katariina Vuori on tuottelias tietokirjailija.Työn alla on koko ajan useampia kirjoja. Marginaaliaiheista voi kirjoja julkaista kätevästi omakustanteena, mikä minusta on hieno mahdollisuus, hehkuttaa Vuori.Timo Sipola / Yle

Suomessa ilmestyy 6 700 tietokirjaa vuodessa. Kaksi kolmasosaa niistä julkaistaan muiden kuin varsinaisten kaupallisten kustantajien toimesta. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa niin sanotut sidosryhmäkustantajat ja omakustanteet.

– Omakustanteiden laatu on parantunut koko ajan. Toisaalta kirjan painokustannukset ovat pudonneet digitalisaation ja kovan kilpailun tuloksena 30-50 prosenttia, eli julkaiseminen ei jää kiinni niistä, toteaa Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietäinen.

Omakustanteiden laatu on parantunut koko ajan.

Jukka-Pekka Pietäinen

– Jonkinlaista tietokirjabuumia tässä eletään. Teoksia julkaistaan paljon ja tietokirjojen kirjo on moninainen. Ihmiset kaipaavat konkreettisia asioita, arvioi kirjailija-toimittaja Katariina Vuori.

Nykyisin tietokirjoissa painotetaan paljon visuaalista ilmettä ja erilaisia graafisia ratkaisuja, joissa kirjan tietoja havainnollistetaan ja tehdään myös lukijalle houkuttelevaksi.

Tietokirjallisuus on kustannustoiminnan selkäranka

Tietokirjojen myyntiluvut nousivat viime vuonna aavistuksen, kun taas kaunokirjallisuuden myynti laski toistakymmentä prosenttia edellisvuodesta.

– Tällekin vuodelle ennakoidaan selvää kasvua tietokirjallisuuden puolella. Suositut aikuisten värityskirjat ovat tilastoissa harrastekirjoja eli tietokirjoja, ja kun ne lasketaan mukaan, kasvu on jo merkittävää. Monelle kustantajalle tietokirjat ovat selkäranka, joka mahdollistaa muunkin julkaisutoiminnan, kertoo Pietiäinen.

Hyvän tekstin merkitys korostuu

Tällä hetkellä tietokirjojen teksti on myös erilaista kuin vielä vuosikymmen sitten. Tieteellisen jargonin sijasta tekijöiltä toivotaan kertovaa asiaproosaa, jota voi lukea romaanimaisesti. Tämä on tuonut tietokirjailijoihin jonkinlaisen uuden tekijäkunnan, joilla faktojen rinnalla on vahva halu nimenomaan kirjoittaa.

Ihmiset kaipaavat konkreettisia asioita.

Katariina Vuori

Nykyajan tietokirjailija on usein toimittaja tai entinen toimittaja. Buumi liittyy myös median murrokseen.

– Kirjoittajia on vapautunut perinteisestä lehtimediasta ja toisaalta kirjoittaminen sinänsä on nykytekniikalla helppoa, arvioi Vuori.

Nippelitieto netistä – tietokirja on enemmän

Usein tieteen parissa työskentelevillä on kyllä tietoa, mutta ei välttämättä taitoa esittää asiaa tavallisiin lukijoihin uppoavalla tavalla.

– Tietokirjojen aiheet ovat nykyään lähellä arkea ja lukijat hakevat niistä myös elämyksiä ja ratkaisuja oman elämän ongelmiin tai vertaistuellista, inhimillistä kokemusperäistä tietoa. Perinteiset tietokirjat, joissa kerrottiin Kiinan väestömäärä tai mustakarhun levinneisyys ovat korvautuneet nettilähteillä, tiivistää Vuori.

Tietokirjoilla on myös vahvoja trendikausia, esimerkiksi harrastus- tai kädentaito- ja ihmissuhdekirjoissa, jotka heijastavat aikansa kulutusvimmoja.

Keittokirjoja ja itsemurhia

Oululainen Vuori on julkaissut viisi tietokirjaa. Vuonna 2014 hän julkaisi yhdessä Jonna Pulkkisen kanssa kirjoitettu Kourallinen tabuja - kertomuksia itsemurhasta.

– Samana vuonna ilmestyi myös Pekkalan Jannen ja Rannan Vesan kanssa yhteistyössä tehty Saunakeittokirja. Keittokirjoja on sen jälkeen syntynyt useampia kiinnostuksen takia, toteaa Vuori.

Lukijat hakevat niistä myös elämyksiä ja ratkaisuja oman elämän ongelmiin.

Katariina Vuori

Keittokirjojen taustalta löytyy työkokemus taloudenhoitajana Suomen Singaporen suurlähetystössä 1990-luvulla.

– Suurlähettilään vaimo oli koulutukseltaan kotitalousopettaja ja hän auttoi minua paljon. Sieltä on peräisin ruuanlaiton perustietämys ja keittiöäly. Kymmenen vuoden ulkomailla eläminen muutenkin on tuonut ymmärrystä monenlaisesta ruuanlaitosta.

Tietokirjailija on lähellä toimittajaa

Tietokirjan kirjoittaminen on hyvin lähellä toimittajan työtä. Siinä voi kuitenkin kertoa isomman ja perusteellisemman tarinan.

– Kevättalvella 2016 tulee Joulumerkkikotien historiaan perehdyttävä haastatteluihin perustuva tietokirja. Siihen sisältyy myös tuberkuloosin hoidosta ja ehkäisystä kertova osio. Se on hyvin lehtijuttumainen ihmisläheinen aihe, mutta aineisto on valtava, kertoo Vuori.

Joulumerkkikodit olivat ja toimivat vuodesta vuoteen 1936 - 1973. Niitä oli kolme, Oulussa, Tampereella ja Kuopiossa. Näihin Joulumerkkikoteihin siirrettiin sellaisten perheiden vastasyntyneet, joilla oli tuberkuloosia. Heidät eristettiin aluksi pariksi vuodeksi ja calmette- okotuksen yleistyttyä 8-9 kuukaudeksi, koska lääkehoitoa eikä ehkäisevää hoitoa ei ollut.

Vuorelle sopii monen kirjaprojektin edistäminen yhtä aikaa. Jos yhdessä ei pääse eteenpäin, voi siirtyä toisen pariin.

– Dead linen lähestyessä näin ei tietenkään voi tehdä, naurahtaa Vuori.

Työllä ei rikastu tässäkään tapauksessa

Suomessa kirjoittamisella elää vain muutama kaunokirjailija. Eikä rikastuminen ole yhtään todennäköisempää tietokirjojen kirjoittamisellakaan.

– Erittäin huono bisnes tämä on. Apurahat on se perustulo, johon tämä perustuu. Siis jos niitä saa, tiivistää Vuori.

Joulukuun alkupuolelle Suomen tietokirjailijat jakoi lähes 1,5 miljoonaa euroa Kopiosto-korvauksiin perustuvia apurahoja. Vuori oli yksi saajista. Parin kuukauden työskentelyapuraha tuli köyhyysteemaan liittyvään kirjaan.

– Onhan se ihana kun aina joskus jostakin saa, hymyilee Vuori.

Vuori on julkaissut myös yhden romaanin ja hänellä on tekeillä myös toinen. Tietokirjat ovat kuitenkin kahden lapsen yksinhuoltajalle aikataulullisesti helpompia tehdä.

– Niitä pystyy rationaalisesti tekemään silloin kun aikaa, kun taas fiktion tekemiseen pitäisi saada rauhassa paneutua juuri silloin kun into on päällä.