Sirpa Pietikäinen perää osallistuvaa suunnittelua: Aivan liian vähän kuunnellaan ikäihmisten tarpeita

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) arvostelee puutteita ikäihmisten palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Ihmisiä pitäisi kuunnella enemmän siitä, minkälaisia palveluja he tarvitsevat. Koko palvelujen suunnitteluperiaate pitäisi kääntää ylösalaisin, hän lataa.

terveys
Sirpa Pietikäinen Hämeenlinnan torilla
Maarit Piri-Lahti / Yle

Pietikäisen mukaan Suomessa vanhustenhoidossa on vielä aika laitoskeskeinen kulttuuri. Nyt sitä ollaan rajusti siirtämässä kotiin.

– Mutta kun palvelut eivät tule perässä kotiin, niin siinä pahimmillaan on heitteillejätön riski, sanoo Pietikäinen.

– Ihmiset joutuvat pärjäämään niin kuin parhaiten kykenevät, omin ja tuttavien hyvin rajallisella avulla.

Ratkaisuksi ikääntyvien arvokkaaseen elämään Pietikäinen ehdottaa heidän ottamistaan mukaan suunnitteluun.

– Otetaan erilaisia, eri-ikäisiä, ikääntyneitä naisia ja miehiä mukaan osallistuvaan suunnitteluun, jossa katsotaan toimintaympäristöt, palvelut ja ennen kaikkea jatkossa lisääntyvät digipalvelut.

– Rakennetaan palveluita vähän kuin palapeliä, kysytään ihmisiltä mitä kaikkea he tarvitsevat. Jos jollekulle esimerkiksi siivouspalvelu tai seura on tärkeämpää kuin jokin toinen palvelu, niin meidän pitäisi kyetä sitä kuuntelemaan, sanoo Pietikäinen.

Pietikäinen kertoo yksinkertaisen esimerkin.

– Väärä tapa on se, että ensin tehdään kännykkä kaikille muille ja sitten vasta aletaan miettiä, miten sen saisi tyhmennettyä seniorikännykäksi heille, jotka eivät osaa tai pysty niitä hienouksia käyttämään.

Enemmän "mummokommuuneja"

Pietikäinen on iloinen siitä, että esimerkiksi Jyväskylässä ja Euroopassa on toteutettu ikäihmisten yhteisöllistä asumista.

– Jotkut kutsuvat niitä mummokommuuneiksi. Se ei tarkoita sitä, että kaikki ovat saman katon alla, vaan tehdään sisäpihoja ja yhteisiä palvelupisteitä ihan toisella tapaa. Siinäkin ikäihmiset ovat olleet mukana suunnittelemassa.

On myös ihmisiä, jotka elävät omillaan ja vähäisillä palveluilla.

– Silloin näen, että aivan erityinen merkitys on kolmannella sektorilla. Esimerkiksi Setlementti on tehnyt tässä hyvää työtä, kehuu Pietikäinen.

– Se on sitä myötäelävää, myötäkulkevaa työtä, jota aina ei viranomainen ehdi eikä voi, eikä roolinsa mukaan myöskään pysty tekemään. Hämeenlinnassa käynnistetty senioriklovnitoiminta on siitä hyvä esimerkki. Se tuo iloa elämään, toteaa Pietikäinen.

Vanhuus ei ole ensisijaisesti ongelma

Ikääntyminen ei ensisijaisesti ole vain kimppu ongelmia, vaivoja ja haasteita, muistuttaa Pietikäinen.

– Se on elämää, siinä missä meillä kaikilla muillakin.

Ongelmia toki joskus on, mutta niistä ei pitäisi tehdä keskiötä elämäänsä.

– Ei niin, että tässä on ihminen ja tässä on lista siitä, mitä ongelmia hänellä on, vaan koetetaan auttaa ihmistä löytämään elämän pienistä asioista ne ilot, niinhän ne löytyvät meiltä muiltakin.

– Kehräävä kissa, hyvä aamiainen, kiva kaveri, joka on käynyt juttelemassa, joulumarkkinat – ihan mitä vaan, kiteyttää Pietikäinen.