Venäjän sotilastiedustelu nousi neuvostoajan lopun aallonpohjasta voimakkaaksi peluriksi johtaja kerrallaan

Neuvostoajan lopussa GRU:n keräämän tiedon laatu oli heikkoa, mutta sittemmin tiedustelun sanotaan huomattavasti parantuneen, ilmenee tutkija Arto Alajoutsijärven historiakatsauksesta. Venäjällä sotilastiedustelua on syytetty rikollisjärjestöjen toimintaan sekä palkkamurhiin osallistumisesta.

Ulkomaat
Michael Elleman ja Igor Sergun.
AOP

Vuonna 1918 perustetun sotilastiedustelupalvelu GRU:n olemassaolo kiistettiin Neuvostoliiton aikana, ja siitä kerrottiin vasta presidentti Boris Jeltsinin noustua valtaan. Läntiset tiedustelupalvelut tiesivät GRU:sta, ja esimerkiksi lähetystöjen sotilasasiamiehiä pidettiin usein sen työntekijöinä, ilmenee tutkija *Arto Alajoutsijärven *tuoreimmassa Sotilasaikakauslehdessä julkaistusta historiakatsauksesta.

Vielä Neuvostoliiton loppuaikoina GRU:n keräämä tiedustelutieto oli laadultaan heikkoa. Vuonna 1990 jopa 97 prosenttia lännestä saaduista tiedoista oli peräisin avoimista lähteistä, kuten kirjoista, esitteistä ja muista julkaisuista. Viranomaisasiakirjoja oli sotilastiedustelun keräämästä tiedosta 2,7 prosenttia ja salaiseksi luokiteltua tietoa vain 0,3 prosenttia, Alajoutsijärvi kirjoittaa.

Vuonna 1992 GRU:n johtoon nousi analyytikko Fjodor Ladygin, jonka aikana tiedustelutiedon laadun sanotaan parantuneen ja tiedonhankinnan nopeutuneen. Samoihin aikoihin sotilastiedustelua kritisoitiin ja tiedustelu-upseereita syytettiin rikollisjärjestöihin sekä tilattuihin murhiin osallistumisesta.

1997 johtoon nousi kenraalieversti ja tiedustelu-upseeri Valentin Korabelnikov. Resurssit olivat niukat, ja 2009 Korabelnikov sai potkut silloiselta presidentti Dmitri Medvedeviltä, sen jälkeen kun hän tiettävästi oli vastustanut Venäjän johdon suunnittelemia asevoimien uudistuksia ja määrärahaleikkauksia.

Vuonna 2009 johtajan paikan sai kenraaliluutnantti ja GRU:ssa strategisesta tiedustelusta vastannut Aleksandr Shljahturov. Hänen tehtävänsä oli uudistaminen ja tehostaminen: paljon kenraaleja potkittiin pois ja operaatioita lähialueilla lopetettiin. Todelliset supistukset jäivät vähäisiksi, ja toimintatavat säilyivät pitkälti ennallaan.

Nykyinen, vuonna 2011 nimitetty johtaja Igor Sergun on sotatieteiden tohtori, joka on työskennellyt GRU:ssa vuodesta 1984. Hiljattain kenraalieverstiksi ylennetty Sergun esiintyy harvoin julkisuudessa. Hän osaa tiettävästi useita kieliä ja hänet on moneen kertaan palkittu. Lännessä arvioidaan, että Sergunin aikana GRU:n rooli on vahvistunut paitsi Venäjän turvallisuuspolitiikassa, myös asevoimissa.