Joulutähti ei tykkää rekkamatkasta läpi Euroopan – joulukukkatuotanto keskittyy mutta säilyy Suomessa

Joulukukkia viljelevien puutarhojen määrä on puolittunut Suomessa kymmenessä vuodessa. Kotimaisten joulukukkien määrä ei kuitenkaan ole laskenut samassa suhteessa, sillä ala on keskittynyt. Puutarha-ala uskoo joulukukkatuotannon säilyvän Suomessa, sillä kaukaa rahdattu tuontikukka ei välttämättä sopeudu pohjoiseen jouluun. Se voi ottaa nokkiinsa ja tiputtaa lehtensä.

Kotimaa
Puutarhatyöntekijä Heli Kuula kastelee joulutähtiä EJ-tarhoilla.
Puutarhatyöntekijä Heli Kuula on huolehtinut EJ-tarhoilla tänä vuonna 20 000 joulutähdestä. Joulutähtien lisäksi EJ-tarhoilla kasvaa joulun markkinoille myös amaryllistä, hyasinttiä ja atsaleaa.Päivi Rautanen/Yle

Joulukukkien kotimainen tuotanto on keskittynyt Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Kauppapuutarhaliitosta arvioidaan, että noin 150 puutarhaa tuottaa tällä hetkellä joulukukkia. Kymmenen vuotta sitten niitä oli kaksinkertainen määrä. Puutarhurit arvioivat kuitenkin, että joulukukkamarkkinat ovat vielä selkeästi kotimaiset.

– Joulunajan noin sadan miljoonan euron kokonaismyynnistä yli puolet perustuu kotimaassa viljeltyihin kasveihin, laskee toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

– Valtaosa näistä meidän joulunajan suosikeista, kuten joulutähdet, ritarinkukat, hyasintit ja leikkotulppaanit, viljellään edelleen Suomessa.

Tuottajat vähenevät

Jyrki Jalkanen myöntää, että kotimainen puutarha-ala menettää joka vuosi markkinoita maailmalta tuleville kasveille. Yksi syy siihen on joulun kukkavalikoiman monipuolistuminen.

– Yhä enemmän jouluisia kasveja tai jouluisiksi tehtyjä kasveja tulee maailmalta ja ne tietysti vievät osansa perinteisten kasvien markkinoista, vaikka perinteisetkin koko ajan muuttuvat. Tämä on markkinataloutta ja vääjäämätön kehitys on se, että kotimainen joulukukkatuotanto keskittyy ja kotimaiset joulukukan viljelijät vähenevät, Jyrki Jalkanen toteaa.

Puristuksissa mutta säilyy

Soinilainen EJ-tarhat on tuottanut takavuosina kaksinkertaisen määrän joulutähteä ja hyasinttia nykyiseen verrattuna. Yhä edelleenkin EJ-tarhat kasvattaa yhteensä 40 000-50 000 joulukukkaa vuosittain.

– Kyllä joulukukkatuotanto on ollut kovassa puristuksessa viimeisen vuosikymmenen aikana. Moni tarha on lopettanut viljelyn, sillä eurooppalainen tuotanto on kustannustehokasta suomalaiseen verrattuna, kun siellä ei tarvitse lämmittää, eteläpohjalainen yrittäjä Esa Järvelä pohtii.

Vaikka työ- ja energiakustannukset ovat Suomessa suuret, Esa Järvelä uskoo, että joulukukkatuotanto ei tule kokonaan hiipumaan Suomesta.

– Tuontikukat, varsinkaan joulutähdet, eivät tahdo meillä kestää. Päivän pituus ja valoisuus ovat niin erilaisia muualla Euroopassa. Kuljetus on myös kova sokki kasveille, ja johtaa helposti siihen, että kukat pudottavat alalehtiä.

– Tallinnasta tulee tällä hetkellä joulutähteä Suomen markkinoille. Viro on sen verran lähellä, että sieltä sen tuonti onnistuu, mutta muualta Euroopasta tuodut kukat kärsivät.

Yrittäjä, ekonomi Esa Järvelä ja joulun amaryllikset itsenäisyyspäivän jälkeen. Vielä ehtii kasvaa jouluksi.
Yrittäjä, ekonomi Esa Järvelä ja joulun amaryllikset itsenäisyyspäivän jälkeen. Vielä ehtii kasvaa jouluksi.Päivi Rautanen/Yle

Sipulikukkien tuotanto on säilynyt Esa Järvelän mukaan Suomessa, koska niiden tuotannossa lämmityskustannukset pysyvät kohtuullisina.

Myöskään Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta ei epäröi hetkeäkään, etteikö suomalaisilla puutarhoilla tulevaisuudessakin kasvatettaisi joulukukkia.

– Jouluun jos mihin liittyy kukkien ostamista. Joulun markkinat ovat ennustettavat ja vakaat. Suomalainen käy joulukukkaostoksilla samoin kuin kevätkukkaostoksilla, Jyrki Jalkanen perustelee.

Suomalaisenkin kukan alku toisella puolella maailmaa

Kuinka kotimaisena joulukukkia voidaan pitää, kun niiden pistokkaat ja sipulit tulevat Suomeen toiselta puolen maailmaa?

– Kyllä ne ovat aika aidosti kotimaisia, vaikka pistokas lähtee kaukaa Afrikasta, Etelä-Amerikasta, Indonesiasta, mistä milloinkin, Esa Järvelä puolustaa.

– Pistokkaan hintaon muutaman sentin, kun se lähtee vaikka Keniasta. Kasvin arvo alkaa muodostua vasta sen jälkeen. Joulutähden kustannusrakenne muodostuu suurin piirtein niin, että kolmasosa on kotimaista työtä, toinen kolmasosa energiakuluja ja viimeisen kolmanneksen muodostavat kaikki muut kulut kuten kiinteistökulut, ruukut, turpeet ja lannoitteet, Esa Järvelä selvittää.

ESa Järvelä ja joulutähdet lähdössä myyntiin.
EJ-tarhat viljelee joulukukkia myyntiin omiin puutarhamyymälöihinsä ja pohjalaiselle kauppaketjulle, kertoo yrittäjä Esa Järvelä.Päivi Rautanen/Yle

Keli ratkaisee lopullisen myynnin

Puutarha-alan mukaan talouden alamäet eivät Suomessa juuri ole heijastuneet joulukukkamarkkinoihin. Esa Järvelä uskoo, että joulukukat käyvät kaupan hyvin tänäkin vuonna. Viime vuonna joulutähdet pääsivät jopa loppumaan. Järvelän mukaan taloussuhdanteita enemmän kukkamyyntiin vaikuttaa joulunaluspäivien sää.

– Joulukukalla suurin riski on keli. Joulukukka myydään valtaosin kolmena viimeisenä päivänä ennen aattoa. Jos on kova pakkanen, tuisku tai muuten kukalle raju keli, se rajoittaa myyntiä pahasti, Esa Järvelä sanoo.