Heidi Köngäs: Hertta

Heidi Köngäs kuvaa mielestäni hyvin kuinka vierasta tavallinen elämä oli sekä Hertta Kuusiselle että Yrjö Leinolle. Vallankumoukselliselle ja mammanpojalle arjen tosiasiat olivat toisarvoisia, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Heidi Köngäs
Heidi Köngäs: Hertta - kirjan kansi
Otava

Urho Kekkonen antoi itsestään vahvan ja viriilin kuvan. Hän oli reipas ja urheilullinen, mikä vetosi erityisesti naisiin. Sylvi hänen rinnallaan oli pieni ja hento, mikä vain korosti UKK:n ulkoista olemusta. Sodan jälkeisistä poliitikoista Hertta Kuusinen edusti Kekkosen naispuolista vastinetta. Hertta oli hyväryhtinen ja komea. Hän pukeutui näyttävästi ja hänen esiintymisessä oli varmuutta ja voimaa. Kekkosta riepoteltiin julkisuudessa erityisesti 1950-luvulla mutta Hertta Kuusisen yksityiselämä pysyi julkisuudelta salassa. Kekkosesta on kirjoitettu paljon ja viime vuosina Kuusinenkin on alkanut kiinnostaa kirjailijoita.

Heidi Köngäs on uusimmassa romaanissaan Hertta tarkastellut Hertta Kuusisen elämästä kymmenvuotisjaksoa vuodesta 1939 eteenpäin. Kirjan on kustantanut Otava. Kyseessä on tekijän kuudes romaani. Heidi Köngäs on työskennellyt Yleisradiossa yli 30 vuotta toimittajana, tuottajana ja ohjaajana. Hertta Kuusisen elämään liittyvä tv-draama Punainen kolmio tulee juuri ensi-iltaan.

Hertta Kuusinen oli Suomessa kiistelty henkilö. Hänen isänsä Otto Ville Kuusinen pakeni kansalaissodan jälkeen Neuvostoliittoon. Otto Ville Kuusinen oli korkeassa asemassa Neuvostoliitossa ja Stalin nimitti hänet ns. Terijoen hallituksen pääministeriksi. Hertta itsekin asui Neuvostoliitossa yli kymmenen vuotta. Hän palasi Suomeen puoluetyöhön vuonna 1934 mutta vangittiin nopeasti.

Hertta oli katkera isälleen ja puolueelle

Hertta Kuusinen vapautui vankilasta keväällä 1939, jolloin romaanin tarina alkaa. Hertan poika Juri oli jäänyt Neuvostoliittoon vuonna 1934, eikä Hertta tiennyt pojan kohtalosta. Juri joutui monen suomalaisen tavoin vankileirille ja kuoli siellä vuonna 1942. Asia salattiin Hertalta ja kerrottiin hänelle vasta sodan jälkeen. Hertta oli asiasta katkera isälleen ja puolueelle. Jatkosodan alla Hertta Kuusinen vangittiin kuten myös romaanin toinen päähenkilö Yrjö Leino. Tämä kuitenkin pakeni ja oli maan alla koko jatkosodan ajan.

Romaanin tarinaa kerrotaan Hertta Kuusisen, Yrjö Leinon ja Esko Riekin kautta. Hertta ja Leino olivat poliittisia aatetovereita ja rakastavaisia. Riekki oli Etsivä Keskuspoliisin johtaja. Romaanissa hän on Leinon yhdyshenkilö. Leino vuoti Riekille tietoja SKP:n sisäpiiristä ja sai vastineeksi rahaa. Leinon ja Riekin suhde toimii romaanissa ja se on uskottava, vaikkei asiasta ole varmaa näyttöä.

Kulttuurinjanoinen ja pitkään vankilassa istunut Hertta ihastuu ja rakastuu Leinoon. Tämä poikkesi Hertan tuntemista kommunisteista herkkyytensä ja taiteellisuutensa takia. Hän ei ollut kommunistina teoreetikko vaan pelkästään uskoi aatteeseen. Leino oli myös bakteerikammoinen mammanpoika. Tämän takia hän pukeutui siististi ja piti tarkasti huolta hygieniastaan. Ehkä juuri erottuminen porukasta vetosi Herttaan.

Hertasta ei ollut äidiksi mutta hän kaipasi poikaansa

Heidi Köngäs kuvaa mielestäni hyvin kuinka vierasta tavallinen elämä oli sekä Hertalle että Leinolle. Kun he yhdessä menivät talvisodan edellä maan alle ja pakenivat pohjoiseen, he eivät varautuneet pakoon. He olisivat kuolleet kylmään ja nälkään, elleivät hyväntahtoiset ihmiset olisi auttaneet heitä. Vallankumoukselliselle ja mammanpojalle arjen tosiasiat olivat toisarvoisia.

Heidi Könkään Hertta on määrätietoinen ja vahva ihminen, jolle seksuaalisuus oli tärkeää. Aistillisena ihmisenä hän nautti naisena olemisesta, johon seksuaalinen halu ja himo kuuluivat luonnollisina asioina. Hertasta ei ollut äidiksi mutta hän kaipasi poikaansa, jonka oli joutunut jättämään Neuvostoliittoon tavallaan pantiksi. Könkään Leino puolestaan on heikko ja selkärangaton vätys, joka ripustautui naisiin. Outoa mutta totta on myös Leinon nopea muutos raivoraittiista alkoholistiksi muutamassa vuodessa, kun hän ministerinä pääsi paremman elämän makuun.

Heidi Könkään Hertta on verevä ajankuva erilaisista ihmisistä isossa murroksessa. Ihmisten vahvuus ja voima tulevat esiin vaikeina aikoina. Silloin erottuvat jyvät akanoista. Hertta oli jyvä, kun taas Leino pelkkä akana, jonka tuuli vei.

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja.