"Osalle asukkaistahan tämä on olohuonemaisemaa" – Finnpulpin vaikutukset puhuttivat edelleen

Arvioita Kuopion Sorsasaloon suunnitellun havusellutehtaan ympäristövaikutuksista esiteltiin tänään muutamakymmenpäiselle yleisölle Kuopiossa. Tilaisuuteen osallistuneita huolestuttivat meluhäiriöt, ympäristö- ja maisemavaikutukset sekä liikennemäärien kasvu.

Ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset
Finnpulpin sellutehtaan yleisötilaisuus hotelli IsoValkeiseessa.
Anna Ronkainen / Yle

Kuopion Sorsasaloon suunnitellun jättimäisen Finnpulpin havusellutehtaan ympäristövaikutusten arviontiselostusta esiteltiin tänään yleisölle Hotelli IsoValkeisen auditoriossa Kuopiossa.

Finnpulpin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen järjestämä tilaisuus houkutteli paikalle joitakin kymmeniä aiheesta kiinnostuneita erityisesti lähialueilta sekä esimerkiksi Siilinjärveltä.

Yleisötilaisuuden tavoitteena oli esitellä sellutehdaskokonaisuudesta hiljattain valmistunutta ympäristövaikutusten arviointiselostusta sekä hankkeen tilannetta tällä hetkellä. Samalla yleisölle avattiin myös YVA-menettelyä (ympäristövaikutuksen arviointi) tarkemmin.

Tässä yhteydessä yleisön keskuudesta esitettiin kysymys YVA-menettelyn tasapuolisuudesta ja sen mahdollisesta voimakkaasta ulkoisesta sekä sisäisestä paineesta. ELY-keskuksesta vakuutettiin, että YVA-menettelyssä on toimittu riippumattomasti.

"Visuaalista saastumista tulee, jos niin halutaan sanoa"

Lähialueen asukkaita on aiemmin askarruttanut tehtaan ympäristövaikutukset Kallaveteen, liikennemäärien kasvu sekä meluhäiriöt. Myös tällä kertaa samat aiheet puhuttivat. Tilaisuuteen osallistuneita huolestuttivat niin ikään maisemavaikutukset.

Ranta-Toivalan alueen asukkaiden puhemiehenä toiminut Sauli Ahvenniemi kysyikin, että onko tehdasalueen maisemahäiriön suojausta mietitty millään tavoin. Ahvenniemi esitti myös toiveen, että tehdasmaiseman hämäräkuvamallinnoksia tehtäisiin nykyistä enemmän.

– Osalle Virtasalmen asukkaistahan tämä on olohuonemaisemaa, kommentoi Ahvenniemi.

Finnpulp-yhtiön johtaja Timo Piilonen myönsi, että korkeita tehdaspiippuja on mahdotonta maisemallisesti suojata. Arkkitehtuurisesti suunnittelussa pyritään kuitenkin siihen, etteivät korkeat piiput "lyö silmille".

– Tässä pyritään siihen, että värimaailma on maiseman kanssa sopusointuinen ja sulautuu taustaan. Piippuja ei kuitenkaan voi piilottaa ja on ihan varmaa, että visuaalista saastumista tulee, jos niin halutaan sanoa, totesi Piilonen.

Vesistövaikutusten arviointi arvelutti, aluetaloudellisia vaikutuksia kiiteltiin

Melun osalta yleisöstä esitettiin kysymyksiä muun muassa lentoaseman sijaintiin liittyen, melun estämiseen vesialueilla sekä melun vaikutuksiin Vuorelan asuinalueella.

Sauli Ahvenniemi kiitteli paikoin ELY-keskuksen arviota hyväksi, mutta totesi, ettei se täysin tyydytä alueen asukkaita. Selkein puute Ahvenniemen mukaan on se, ettei arviossa ole huomioitu tarpeeksi Rissalan lentokentän sijaintia.

– Lisäselvityksiä melun osalta voidaan tarvittaessa tehdä, lupasi selvityksiä tehneen Pöyry Finland Oy:n Carlo Di Napoli.

Vesistövaikutusten arviointia kommentoitiin paikoin äänekkäälläkin kritiikillä.

– Tuohan menee ihan höpöksi, kuului yleisöstä, kun selvityksen osalta esiteltiin ympäristövaikutuksia Kallaveden jäätilanteeseen.

Esille nousi muun muassa pelko Virtasalmeen syntyvistä saastumisongelmista, huoli sinilevän määrän kasvusta, lämpövaikutuksista ja Kelloselän tilanteen heikkenemisestä.

– Tähän sopisi sanonta, että potilas on vähän niin kuin letkuissa ja lisää myrkkyjä työnnetään.

Pöyry Finland Oy:n tekemän selvityksen mukaan Finnpulpin ympäristövaikutukset vesistöön, ilmaan ja meluun ovat hallittavissa.

Aluetaloudellisia vaikutuksia pidettiin tilaisuudessa merkittävinä ja hanke sai kannatusta, mutta tehtaan sijoittaminen nimenomaan Sorsasaloon kyseenalaistettiin.