Outokummun ympäristöjohtaja: Jäitä hattuun päästökaupassa

Jos EU:n suunnitelmat päästökaupan kiristyksestä toteutuvat, esimerkiksi Kiinan kilpailuetu ja sitä kautta sen päästöt voivat kasvaa entisestään, arvioi teräsyhtiö Outokummun ympäristöjohtaja Juha Ylimaunu. Hänen mielestään Pariisin ilmastosopimus ei tee globaalista kilpailusta nykyistä reilumpaa lähivuosina.

ilmasto
Outokummun Tornion tehtaiden uusi ferrokromitehdas.
Outokummun ferrokromitehdas Torniossa.Laura Valta / Yle

Teräsjätti Outokummun ympäristöjohtaja Juha Ylimaunu ottaisi aikalisän EU:n sisäisen päästökaupan jatkosuunnitelmille.

– Koska ainoastaan Euroopassa ilmastotoimilla on merkittäviä kustannusvaikutuksia teollisuudelle, niin minusta tärkeintä olisi laittaa jäitä hattuun ja miettiä mitä ja miten tehdään jatkossa, Ylimaunu sanoo.

Ylimaunun mukaan EU suunnittelee sekä teollisuuden ilmaisten päästöoikeuksien vähentämistä että päästöoikeuksien hinnannostoa. Tällä hetkellä hiilidioksiditonnin hinta on kahdeksan euroa.

Julkisuudessa on väläytelty uudeksi hinnaksi jopa 40 euroa. Ylimaunu pitä realistisempana uutena hintana 20 euroa, mikä voisi nostaa Outokummun Euroopan laitosten epäsuorat päästökauppakustannukset jopa 60–80 miljoonaan euroon vuodessa.

Ylimaunun mukaan päästökaupan vuotuiset kustannukset ovat Outokummulle merkittävä kustannuslisä yhtiön Euroopan yksiköille.

Minusta on ehdottoman tärkeää, että niitä päätöksiä ei tehdä vielä. Meillä on vajaa viisi vuotta aikaa miettiä ja seurata tekevätkö Kiina, USA ja Venäjä jotain.

Juha Ylimaunu

Päästökauppa paisuttaa sähkölaskua

Brysselissä on Ylimaunun mukaan tarkoitus päättää vuoden 2020 jälkeisen päästökauppakauden reunaehdoista ja yksityiskohdista lähikuukausina.

– Minusta on ehdottoman tärkeää, että niitä päätöksiä ei tehdä vielä. Meillä on vajaa viisi vuotta aikaa miettiä ja seurata tekevätkö Kiina, USA ja Venäjä jotain. Ne ovat Euroopan metalliteollisuuden tärkeimmät kilpailijat.

Päästökauppa rasittaa Outokumpua epäsuorasti päästökaupan aiheuttaman sähkön lisälaskun muodossa. Joillekin toisille metalliyhtiöille lisäkustannus tulee päästöoikeuksien oston kautta.

– Sähköntuottajat joutuvat ostamaan päästökiintiöitä ja he laskuttavat lisäkustannuksensa sähkönkäyttäjiltä. Mutta me emme voi laittaa näitä lisäkustannuksia hintoihin, koska EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei tällaisia ole, Ylimaunu sanoo.

– Näin kaikki eurooppalaiset tuottajat ovat joutuneet huonompaan asemaan ja Euroopan ulkopuoliset tuottajat ovat päässeet Euroopan markkinoille meitä alemmilla kustannuksilla.

Veronmaksajat maksumieheksi?

Ylimaunun mukaan Euroopan komissio mahdollistaa sähkönhinnan kompensaation jäsenvaltioiden varoista ja joissakin maissa tämä on jo käytössä. Outokumpu ei haluaisi mennä valtion kukkarolle.

– Kompensaatio tulisi järjestää niistä varoista, joita valtiot saavat päästökaupasta. Sekään ei paranna tautia vaan olisi väliaikainen lääke, koska kompensaatio voi kattaa vain osan lisäkustannuksista. Päästökaupan laajentaminen globaaliksi systeemiksi taas on epärealistista.

– Jos halutaan hiilipäästöille hinta, niin nopeampi tie voisi olla vaikka globaali hiilivero, joka kohtelisi maita ja yhtiöitä tasapuolisesti ja jonka tuotto käytettäisiin puhtaan teknologian siirtoon ja edistämiseen.

Ylimaunun mukaan Suomessa hallitus on kirjannut kompensaatiomahdollisuuden, mutta sen valmistelu on täysin kesken.

Tehtaita suljettu – päästöt kasvaneet

Ylimaunu luottaa Outokummun Tornion tehtaiden tulevaisuuteen tehokkaan tuotantoketjun perustella. Muualla Euroopassa ei ole mennyt yhtä hyvin.

Jos halutaan hiilipäästöille hinta, niin nopeampi tie voisi olla vaikka globaali hiilivero, joka kohtelisi maita ja yhtiöitä tasapuolisesti.

Juha Ylimaunu
Tehtaan piippuja keskellä savua.
Bei Feng / EPA

– Muualla Euroopassa on nähty tuotantolaitosten sulkemisia ja samaan aikaan teräksen vyöryä muualta Eurooppaan. Onhan Outokumpukin joutunut sulkemaan yksiköitä Euroopasta, Ylimaunu muistuttaa.

– Jos päästökauppa alentaa eurooppalaisten yhtiöiden kilpailukykyä, se voi merkitä pahimmillaan sulkemisia ja työpaikkojen häviämistä. Teräksen kysyntä ei sen sijaan ole laskussa, mutta tällöin se tuodaan muualta.

Euroopan unioni kaavailee päästökaupalle jatkoa, vaikka järjestelmä on Ylimaunun mukaan osoittautunut toimimattomaksi.

– Olemme laskeneet, että Kiinassa tuotetun ruostumattoman teräksen keskimääräinen hiilijalanjälki on 2,5-kertainen Outokumpuun verrattuna.

– Päästökaupan aikana tuonti Kiinasta on kasvanut hurjasti ja tätä kautta globaalit päästöt ovat kasvaneet. Käytännössä päästökauppa toimii meidän sektorillamme päinvastoin kuin sen on tarkoitus.

Pariisin ilmastosopu ei muuta globaalia kilpailutilannetta

Pariisin ilmastokokousta on kiitelty hyvästä hengestä ja kritisoitu päätösten puutteesta. Ylimaunu on samoilla linjoilla.

Hänen mielestään Pariisin sopimus ei velvoita yhtään siihen sitoutunutta jäsenmaata mihinkään konkreettiseen, vaan ilmastotoimet jäävät myöhemmin arvioitaviksi.

– Tämä tarkoittaa sitä, että globaali kilpailutilanne jatkuu nykyisellään ainakin muutamia vuosia. Toki me toivomme, että globaali kilpailutilanne olisi tasapuolinen, Ylimaunu toteaa.

Ylimaunun mukaan Pariisin neuvottelujen lopputulos oli kuitenkin odotettu.