Kekseliäisyys on kuurojen ja kuulevien yhteinen kieli – Katso joulutervehdys viitottuna

Kuulevat joutuvat venyttämään aistejaan, jotta yltäisivät yhtä monipuoliseen viestintään kuin kuurot. Kekseliäät kuurot hyödyntävät viestinnässä kuulon sijaan eleitä, ilmeitä, viittomia ja tömistämistä sekä mielikuvitusta ja nokkeluutta. Miten sinä ilmoittaisit kuurolle, että vessapaperi on loppu?

Kotimaa
Neljä henkilöä heiluttaa käsiä.
Ari Parkkinen, Hilkka Mäkelä, Sirpa Jakonen ja Sanna Paasonen toivottavat hyvää joulua kaikille.

Kun maailma on hiljainen, täytyy kommunikoida ja tunnustella tapahtumia eri tavalla. Kuuroille luonnollisin tapa on viittoa tai kirjoittaa. Joskus kuulevien kanssa tulee kommunikaatio-ongelmia, mutta jälkeenpäin tapaukset ovat joskus hauskaakin kerrottavaa.

Kerran Mikkelin Kuurojen Yhdistyksen Sanna Paasonen kirjoitti englanniksi puhelimen näytölle viestinsä ja näytti tekstin virkailijalle belgialaisella juna-asemalla.

– Mies otti kännykän kädestäni ja laittoi korvalle. Yritin neuvoa miestä, että katso ja näytin silmää. Katso ja lue ruudulta teksti! Ja taas hän otti kännykän korvalleen ja odotteli, että joku sieltä hänelle puhuu, hauskuuttaa Paasonen kertomuksellaan.

Paasosen kokemus on, että aikaisemmin visuaalinen kommunikointi, kuten eleillä viestiminen, oli ihmisille vieraampaa. Nykyisin kuurojen elämää helpottavat älypuhelimet, joilla voi kirjoittamisen lisäksi viestiä kuvilla ja videoilla.

Vilkuttaminen ei aina auta. Kuurojen maailmassa on todellinen juttu, että pitää tömistää jotain, jotta kuuro tuntee värähtelyn ja havahtuu

Sanna Paasonen

Paasonen sanoo, että viittomakielisiä tulee lähestyä avoimin mielin. Kuuron huomion saamiseksi kannattaa laajentaa omia aisteja ja käyttää mielikuvitusta.

– Vilkuttaminen ei aina auta. Kuurojen maailmassa on todellinen juttu, että pitää tömistää jotain, jotta kuuro tuntee värähtelyn ja havahtuu.

Kerran Paasosen poika keksi ovelan tavan ilmoittaa, että vessapaperi on loppu.

– Hän tuuppasi vessan oven auki ja alkoi heitellä tavaroita ulos. Hän ei huutanut mitään, koska tiesi etten kuule kuitenkaan. Toinen hyvä keino on valojen vilkuttaminen, Sanna Paasonen viittoo.

"Viittomakielinen voi olla myös kuuleva"

Mikkelin Kuurojen Yhdistyksen väkeä harmittaa, että ihmiset pitävät kuuroja yhdenlaisena ryhmänä. Puheenjohtaja Sanna Paasonen huomauttaa, että viittomakieliset voivat olla kuulevia, kuuroja tai huonokuuloisia. Toiset voivat puhua, toiset vain viittovat ja toiset voivat lukea huulilta.

– Poikani on suomenkielinen ja viittomakielinen, vaikka hän ei ole kuuro. Hänen toinen äidinkielensä on siis suomalainen viittomakieli. Viittomakielinen voi olla myös kuuleva, Paasonen viittoo.

Suomen viittomakieltä käyttää arviolta 4000–5000 kuuroa tai huonokuuloista. 6000–9000 henkilöä käyttää viittomakieltä vaikka kuulee. Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli, jota kaikki kuurot ymmärtäisivät. Suomessa virallisia viittomakieliä ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kuten kaikissa kielissä, myös viittomakielessä on murreilmauksia.

MInna Anttila näyttää miten viitotaan "istua".
Viittomakielen sana "istua".YLE / Markku Karvonen

Palvelujen laatu vaihtelee

Kuuleviin verrattuna viittomakielisille on vähän palveluja omalla äidinkielellään. Kuurot joutuvat tottumaan myös siihen, että palvelujen laatu vaihtelee alueellisesti sekä tulkkien taitojen mukaan. Esimerkiksi sairaan- ja terveydenhoidon palveluissa voi tarvita sellaista termistöä, joka ei ole tulkille tuttua. Sanna Paasonen kertoo, että tilanteeseen sopimaton tulkki voi jopa hankaloittaa tilannetta, jos hänen viittomakielen ymmärtämistaidot eivät ole riittäviä.

– Tulkki tiivistää tai poistaa asioita, jotka ovat merkittäviä sujuvan vuorovaikutuksen kannalta, Paasonen kertoo.

Viittomakielinen on oikeutettu Kelan järjestämään tulkkauspalveluun esimerkiksi opiskeluiden, töiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen yhteydessä. Erikoisempiin palveluihin, kuten ulkomaan matkoihin, on vaikeampaa saada tulkkia.

Vähän viihteellistä ohjelmaa

Yle lähettää päivittäin neljän minuutin mittaiset viittomakieliset uutiset. Sunnuntaisin tulee yhdeksän minuutin mittainen kokoava uutislähetys viitottuna. Sen lisäksi viitotaan Pikku Kakkosta ja Pressiklubia. Tekstitettyjä ohjelmia on jonkin verran mutta viitottuja ohjelmia on todella vähän.

– Nimenomaan televisioon toivottaisiin lisää palveluja. Ei pelkästään uutisia, vaan myös viihteellisempää ohjelmaa ja urheilua. Kun matkustaa maailmalla, näkee että muualla käytetään enemmän tulkkiruutua, kertoo Kuurojen Liiton tiedottaja Tiina Vihra.

Vihra kertoo, että kuurot kokevat jäävänsä helposti tiedon ulkopuolelle, kun viitottua sisältöä on vähän.

– Esimerkiksi Pariisin katastrofin aikaan moni kuuro koki, että oli hirveän hankalaa, kun uutiset omalla äidinkielellä tulivat tosi myöhässä, kertoo Vihra kuurojen arkikokemuksista.

Kuuroille viittomakieli on tunnekieli, jonka kautta itseään voi ilmaista kaikkein luontevimmin.

– Viittomakielisten suomen kielen tasossa on vaihtelua, kuten aina kun opetellaan uusi kieli, vertaa Kuurojen Liiton tiedottaja Tiina Vihra.

Ihmiset usein odottavat, että kuurot pystyvät lukemaan huulilta lähes kaiken. Todellisuudessa huulilta lukeminen on vaikeaa, lähes arvausleikkiä. Esimerkiksi sanoissa yksi ja kuusi huulet ovat samalla tavalla.

Vähäisistä viittomakielisistä palveluista tiedotetaan nopeasti yhteisön piirissä.

– Jos kauppa palkkaa myyjän, joka on viittomakielentaitoinen, se on heti kuurojen yhteisön tiedossa. Sitä arvostetaan todella paljon, kertoo Kuurojen Liiton tiedottaja Tiina Vihra.

Viittoma.
Yle / Eero Mäntymaa

Viittomisen kieltäminen traumatisoi

Kuulevien maailmassa viittomakieliset joutuvat taistelemaan oman ilmaisunsa puolesta. Mikkelin Kuurojen Yhdistyksen väen mukaan kuulevat eivät aina ymmärrä, että kuuro ei oikeasti kuule, jolloin viestintä, oppiminen ja ymmärtäminen ovat lähes mahdotonta. Kaikkein ikävimmäksi kuurot kokevat sen, jos terveyden- tai sairaanhoidonpalveluissa ei saa ilmaista itseään viittomalla. Sanna Paasonen kertoo, että eräs lääkäri kielsi kuuroja käyttämästä tulkkia vastaanotolla.

Hän komensi minua puhumaan ja kielsi, että potilaat eivät saa viittoa

Sanna Paasonen

– Hän komensi minua puhumaan ja kielsi, että potilaat eivät saa viittoa. Meidän olisi pitänyt puhua vastaanotolla. Se ahdisti ja traumatisoi monia kuuroja, Sanna Paasonen viittoo.

Mikkeliläinen Ari Parkkinen kertoo, että opintojensa aikaan eräs opettaja ei hyväksynyt tulkin käyttöä opinnoissa. Parkkiselle opiskelu ilman tulkkia oli mahdotonta.

– Enhän minä saa mitään tietoja tunnilla, jos ei ole tulkkia. Sanoin opettajalle, että on todella raskasta olla tunnilla ilman tulkkia ja yrittää jotain lukea hänen huuliltaan, Parkkinen kertoo.

Tilanne ratkesi vasta kun toinen opettaja piti puhuttelun Parkkisen opettajalle. Parkkisen mukaan oudosti käyttäytyvä opettaja ei halunnut antaa tulkille opintomateriaaleja etukäteen, vaikka tulkilla on velvollisuus tutustua materiaaliin. Mikkelin Kuurojen Yhdistyksen mukaan ongelmatilanteet johtuvat pitkälti asenneongelmista ja tiedon puutteesta.

– Ihmiset luulevat, että tulkki vuotaa jotain tietoja mutta heillä on vaitiolovelvollisuus, Parkkinen viittoo.

Kymmenen tuntia viitottua suoraa lähetystä

Mikkelin kaupunki tarttui paikallisten kuurojen huoleen ja lähetti kaupungin valtuuston marraskuun kokouksen viitottuna YouTube-videopalvelun kautta suorana. Kaupunki tempaisi niin, että viittomakielistä palvelua syntyi kerralla yli kymmenen tuntia. Se on paljon enemmän kuin viittomakielisiä uutisia tulee viikoittain televisiosta.

– Oli poikkeuksellisen pitkä kokous, kymmenen ja puoli tuntia. Se oli viittomisen kannalta hyvin raskas. Viittominen on hyvin intensiivistä työtä, koska se on simultaanitulkkausta kieleltä toiselle, sanoo Mikkelin kaupungin viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen.

Massiivisen kokouksen jälkeen Tolonen kirjoitti tiedotteen, jonka tulkki käänsi viittomakielelle, jotta viittomakielisen ei tarvitse katsoa kokousta kokonaan. Tulevaisuudessa Mikkelin kaupunki laittaa neljä viitottua tiedotetta vuodessa kaupungin nettisivuille. Valtuuston kokouksia viitotaan harkinnan mukaan. Sanna Paasosen arvion mukaan Etelä-Savon alueella on 100–150 viittomakielistä.

Kaupungin tiedotteita viitotaan Mikkelin lisäksi esimerkiksi Jyväskylässä, Vaasassa ja Helsingissä.

Mikkelin Kuurojen Yhdistys on tyytyväinen uuteen palveluun, vaikka se teki aloitteen viittomakielisistä tiedotteista jo vuosia sitten.

Juttua muokattu 22.12. klo 17.18: Täsmennetty kohtaa, jossa Sanna Paasonen kuvailee poikansa kielitaitoa. Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan huulilta lukemiseen kohdistuvista odotuksista.