1. yle.fi
  2. Uutiset

Lapin hyönteisistä tehtiin laaja kartoitus – löytyi toista sataa Suomelle uutta lajia

Lapin suojelu- ja erämaa-alueilta kerättiin kolmen vuoden aikana 80 000 hyönteistä yli kahdesta tuhannesta lajista. Suomessa ennen tuntemattomia oli toista sataa.

Kotimaan uutiset
Lapin suojelualueilta on kerätty tuhansia hyönteisiä viime vuonna.
Metsähallitus

Lapissa tehdyssä laajassa hyönteiskartoituksessa on löydetty toistasataa Suomessa ennen tuntematonta hyönteislajia.

Kolmivuotinen hyönteiskartoitus on tuottanut tärkeää tietoa Lapin suojelu- ja erämaa-alueilla elävistä hyönteisistä, sanoo suojelubiologi Jukka Salmela Metsähallituksesta.

– Tämä on merkittävä aineisto, sillä Lapissa kaksisiipisiä hyönteisiä ja pistiäisiä on kartoitettu vähän suhteessa paremmin tunnettuihin perhosiin ja kovakuoriaisiin, Salmela luonnehtii.

Urakka paljasti kymmeniä uhanalaisia lajeja

Aineisto kerättiin kolmen vuoden aikana käytännössä hyönteisasiantuntijoiden vapaaehtoistyönä. 24 eri suojelu- ja erämaa-alueelle asetettiin yhteensä 85 hyönteispyydystä, jotka keräsivät saalista lähes 9000 vuorokauden ajan.

Pyydyksillä kerättiin noin 80 000 hyönteisyksilöä, joista määritettiin 2011 hyönteislajia. Määritetyistä lajeista 58 on vielä tieteelle kuvaamatta. 66 lajeista on uhanalaisia.

– Paras tulos saatiin Savukoskelta Törmäojan suojelualueelta, josta löydettiin eniten tieteelle ennestään tuntemattomia lajeja, kuvailee Salmela.

Hyönteistietoa tarvitaan maankäytön suunnittelussa

Miksi Lapin hyönteislajisto sitten tunnetaan puutteellisesti? Metsähallituksen mukaan syynä on esimerkiksi se, että Lapissa on vähän alan tutkijoita. Muualla Suomessa asuvat asiantuntijat käyvät pohjoisessa lähinnä vapaa-aikanaan.

Lajistokartoitusten tuloksia tarvitaan muun muassa alueiden hoidon ja käytön suunnitteluun, jotta uhanalaisten lajien esiintymät voidaan ottaa huomioon, kertoo Jukka Salmela.

– Näitä kartoituksia tehtiin myös luonnonsuojelualueilla, joille kohdistuu tällä hetkellä paineita esimerikiksi rakentamisen ja kaivostoiminnan kannalta.

Suurin osa kartoituksen tuottamasta aineistosta on kaikkien saatavilla Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämässä tietokannassa.

Lue seuraavaksi