Politiikan lehmänkaupat pidetään piilossa: "Pitää olla hallituksen sisäpiirissä, jotta olisi perillä kaupankäynneistä"

Politiikka on monipuoluejärjestelmässä kompromissien taidetta. Toiset puhuvat kaupankäynnistä, yhteistyöstä tai lehmänkaupoista, toiset pienimmän yhteisen tekijän löytämisestä. Monipuoluejärjestemässä hyvitellään toisia puolueita, yhden vallitessa hyviteltävänä on oman puolueen väki.

Kotimaa
Kaksi naista supattelee.
Laura Tolonen / Yle

Moni tavallinen vessapaperinkuluttaja ajattelee, että politiikka ei heitä kiinnosta, koska siihen liittyy niin paljon epämääräistä liehittelyä ja omien periaatteidensa myymistä. Politiikkaa ei kuitenkaan voi hoitaa yksin, ja silloin siihen väistämättä kuuluu toisen mielipiteen huomioon ottaminen.

Määritelmän mukaan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta ihmisten ajatuksissa totta on toinen puoli. Valtio-opin professori Tapio Raunion mukaan Suomen kaltaisessa hajanaisessa puoluejärjestelmässä kansanedustajien ja puolueiden väliset yhteiset neuvottelut ja kaupanteot ovat hyvin yleisiä.

Tämä saattaisi olla merkki siitä, että hallituksen sisällä on tehty lehmänkauppoja.

Tapio Raunio

– Politiikka on mitä suurimmassa määrin puolueiden välistä yhteistyötä ja kilpailua. Siihen kuuluu eräänlaiset lehmänkaupat, ystävänpalvelukset tai vaihtokaupat, miksi niitä halutaankin kutsua.

Suomessa on totuttu monipuoluehallituksiin, joiden ideologinen kirjavuus on eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen suuri. Lisäksi hallituksiin osallistuu aina useita puolueita, sanoo Raunio.

– Tällöin se kaupanteko tapahtuu pitkälti hallituksen sisällä. Äänestäjän näkökulmasta katsoen se on hyvin läpinäkymätöntä. On hyvin hankala selvittää, mihin joku päätös perustuu. Ja kun tehdään päätös, niin onko se hallituksen sisällä linkitetty tuleviin päätöksiin, jolloin tavallaan ostetaan hallituskumppaneiden tuki sen hetkiselle päätökselle, pohtii Raunio.

Monta on parempi kuin yksi

Vaihtoehtokaan ei ole äänestäjän kannalta kovin miellyttävä. Esimerkiksi Ruotsissa sosialidemokraatit hallitsivat yksin vuosikymmeniä. Silloin vallassa oleva puolue ei joudu samalla tavalla tekemään lehmänkauppoja toisten puolueiden kanssa, sanoo Raunio.

Pitäisi olla hallituksen sisäpiirissä, usein jopa puoluejohtajien tasolla, jotta olisi riittävästi perillä näistä kaupankäynneistä.

Tapio Raunio

– Valta voi keskittyä liikaa yhdelle puolueelle. Silloin on vaara, että puolue joutuu, tai sillä on mahdollisuus palkita omalle puolueelle uskollisia tai läheisistä henkilöitä, järjestöjä tai muita tavalla, joka on politiikan imagon ja sen hyväksyttävyyden kannalta vähintään yhtä kyseenalaista.

Suomessa ei yksi puolue ole saanut valtakunnan politiikassa määräävää asemaa, mutta monessa maaseudun kunnassa Keskustalla on jopa ehdoton määräysvalta. Silloin on vaara, että yhteisen hyvän edistämisen sijaan edistetään yksittäisen puolueen hyvää, sanoo Raunio.

Poliittisesti uskollisten palkintovirat eivät ole hävinneet

Menneistä lehmänkaupoista Rauniolle tulee mieleen selvimmin RKP:n hallitustaival.

– RKP:n rooli Suomen hallituksissa on ollut aina käytännössä se, että RKP tukee kaikkea, mitä hallitus esittää, kunhan ruotsinkielisten oikeuksiin ei kosketa.

On vaara, että yhteisen hyvän edistämisen sijaan edistetään yksittäisen puolueen hyvää.

Tapio Raunio

Poliittiset virkanimitykset olivat myös hyvin yleisiä 1970- ja 80-luvuilla. Silloin tehtiin suuria nimityspaketteja, jossa puolueille jyvitettiin korkeita virkapaikkoja yhteisellä sopimuksella. Niistä ei olla vieläkään Raunion mukaan päästy kokonaan eroon, vaikka niihin kohdistuu enemmän kriittistä tarkkailua. Aiemmin poliitikot pystyivät palkitsemaan heille uskollisia ihmisiä joko virkanimityksillä tai muilla hankkeilla, sanoo Raunio.

– Ei se missään tapauksessa ole niin yleistä kuin aiemmin. Poliitikoihin kohdistuu yhä enemmän rajoitteita ja valvontaa, ja tällainen uskollisten ihmisten palkitseminen on huomattavasti hankalampaa.

Mitä perussuomalaiset saivat sote-sovun hintana?

Tällä hetkellä käytävistä kaupankäynnistä kiinnostusta herättää sote-sovun saaminen. Yleisesti ajatellaan, että keskusta sai siinä läpi maakuntahallinnon, kokoomus taas valinnanvapauden julkisen ja yksityisen terveydenhuollon järjestelmään. Pinnalta katsoen kolmas hallituspuolue, Perussuomalaiset, eivät saaneet mitään erityisen näkyvää.

Raunion mukaan tähän liittyy suomalaiseen hallitustyöskentelyyn liittyvä ongelma. Mahdollisesta kaupankäynnistä ei ole tietoa hallituksen ulkopuolella.

– Pitäisi olla hallituksen sisäpiirissä, usein jopa puoluejohtajien tasolla, jotta olisi riittävästi perillä näistä kaupankäynneistä.

Sote-ratkaisun yhteydessä perussuomalaisten niskaan ei poikkeuksellisesti satanut kuraa. eikä puoluetta syytetty mistään, sanoo Raunio. Puolue vaikutti olevan tässä asiassa kaikkein joustavin.

– Tämä saattaisi olla merkki siitä, että hallituksen sisällä on tehty lehmänkauppoja, jota voivat liittyä vaikka siihen, että kiristetään pakolaispolitiikkaa tai jotain Eurooppa-politiikkaan liittyvää. Tämä on puhdasta spekulaatiota, koska ei minulla ole mitään tarkempaa tietoa, summaa Raunio.