Koe uusi yle.fi

Aikansa valtias DC-3 täyttää 80 vuotta – Finnair lennätti matkustajia vanhoilla sotakoneilla

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain ilmavoimilta jäi tarpeettomaksi tuhansia DC-3-kuljetuskoneita. Näistä ylijäämäkoneista Suomi innostui. Pian koneissa istuikin maksavia asiakkaita, joita palveli ensi kertaa oikea lentoemäntä.

Kotimaa
Vanhoja DC 3 koneita kentällä.
Aero Oy:n koneet OH-LCA eli ”Sotka”, OH-LCC eli ”Tiira” sekä OH-LCE yhteiskuvassa. OH-LCA syöksyi maahan Maarianhaminan lähellä 8. marraskuuta 1963. OH-LCC putosi metsään lähellä Vaasaa 3. tammikuuta 1961. Yle

Nukkumiskäyttöön suunniteltu Douglas Sleeper Transport lensi ensimmäistä kertaa 17. joulukuuta 1935. American Airlines oli halunnut lentää Amerikan halki, mutta matka yhdellä välipysähdyksellä kesti toivottoman pitkään. Donald Douglasilta tilattiin kone, jossa olisi väsyneille matkustajille kunnon lepopaikat.

DST oli Douglas Commercial konesarjan kolmas versio. Toisin kuin sen ajan muut koneet, se oli rungoltaan pullean pyöreä. Sisään saatiin mahtumaan 14 sängyiksi muutettavaa istuinta.

American Airlines sai koneensa, mutta samalla havaittiin, että muutaman nukkuvan matkustajan lennättäminen ei lyö leiville. Ilman sänkyjä DST:stä tuli DC-3. Tavallisilla istuimilla sisään mahtui 21 matkustajaa. Siinä alkoi olla järkeä.

Muita ei ennen sotaa juuri lentänytkään

DC-3-mallista tuli nopeasti valtavan suosittu. Ennen sotaa 1939 yhdeksän lentoa kymmenestä lennettiin Douglasin koneilla, näistä suurin osa kolmosilla. Neuvostoliitto ja Japani tekivät koneesta lisenssisopimuksen ja alkoivat valmistaa niitä kotimaissaan.

C-47
Aeron ja Finnairin käytössä ollut OH-LCE valmistui huhtikuussa 1944 ja oli aluksi Yhdysvaltain Ilmavoimien Douglas C-47. Kone lennettiin toukokuussa Britanniaan ja se osallistui Normandian maihinnousuun 6. kesäkuuta 1944. Kone on entisöitynä alkuperäisessä kunnossa sotamuseossa New Orleansissa.The National WWII Museum New Orleans

Sodan aikana Yhdysvaltain ilmavoimat otti DC-3-mallin sotilasversion pääasialliseksi kuljetuskoneekseen. Cargo eli C-47-mallia ehdittiin valmistaa sotavuosina noin 10 000 kappaletta. Myös Britit lensivät samaa konetta. Briteiltä on peräisin myös koneen hyvin tunnettu lempinimi ”Dakota”.

Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä talvella 1944 omilla Li-2-koneillaan. Douglasin kolmosversion lisenssillä valmistettu kone sai nimensä valmistusta johtaneen insinööri Lisunovin mukaan.

Halvalla lähti ja Suomi osti

Vanha DC 3.
Suomen valtio osti Aero Oy:lle (myöhemmin Finnair) kaikkiaan kymmenen C-47 kuljetuskonetta syksyllä 1946. Yhdysvaltain ylijäämäkoneet tulivat Suomelle erittäin edullisiksi. Yle

Sota loppui ja Yhdysvaltain ilmavoimilla oli käsissään tuhansia kuljetuskoneita, joille ei keksitty mitään käyttöä. Koneita alettiin jakaa ylijäämävarastoihin eri puolille maailmaa. Osalla ei ollut lennetty kuin muutama tunti.

Kauppa kävi, koneita sai lähes pilkkahintaan. Lentoyhtiö toisensa perään muutatti koneita matkustuskäyttöön. Myös Suomen valtio innostui ostamaan syksyllä 1946 kahdeksan ylijäämäkonetta. Samalla vauhdilla ostettiin myös muutama kone varaosiksi, kun halvalla sai.

Finnairin edeltäjän Aero Oy:n käyttöön tulleet koneet muutettiin matkustajakäyttöön Hollannissa. Aivan uutta oli, että koneen takatilaan tehtiin työpiste lentoemännälle ja sinne sijoitettiin myös wc. Jo alkuvuodesta 1947 koneilla aloitettiin säännöllinen kotimaan reittiliikenne. Pian koneet lensivät jo Ruotsiin ja muutamaan Euroopan kohteeseen.

Vanha DC 3.
Veljekset Karhumäki Oy omisti kaikkiaan neljä konetta. Kaksi konetta oli DC-3 matkusjakoneita ja kaksi rahtikoneita. Muun muassa tilauslentoja lentänyt Karhumäki Airways muuttui vuonna 1957 Kar-Air Oy:ksi.Yle

Myös Veljekset Karhumäki Oy sai koneita halvalla. Yhtiö osti 1954 kolme konetta, jolla se hoiteli muun muassa tilauslentoja Eurooppaan. Kar-Airiksi myöhemmin muuttunut yhtiö osti vielä 1960 neljännen DC-3-koneen.

Kuolema juovuksissa ja muuta surua

DC-3 on joutunut Suomessa myös vakaviin onnettomuuksiin. Aeron kone syöksyi maahan Vaasan lähistöllä tammikuussa 1961. Suomen ilmailuhistorian vakavimmassa onnettomuudessa kuoli 25 ihmistä. Koneen molemmat lentäjät olivat turmahetkellä tukevassa humalassa.

Lentäjän virhe oli taustalla myös 1963, kun Aeron DC-3 osui puihin ja syttyi tuleen Maarianhaminan lentokentän lähistöllä. Tuolloin 22 ihmistä kuoli ja kolme loukkaantui.

Vanha DC 3.
Presidentti Urho Kekkonen laskeutumassa nimikkokoneestaan DO-10 vuonna 1974. Ilmavoimien DO-10 tuhoutui Rissalan lento-onnettomuudessa 1978. Yle

Presidentti Urho Kekkosen nimikkokoneena tunnettu Ilmavoimien DC-3 tuhoutui maahansyöksyssä 1978. Koneen toinen moottori sammui heti Rissalan kentältä tapahtuneen lentoonlähdön jälkeen, kone sakkasi ja putosi järveen. 15:n onnettomuudessa kuolleen joukossa oli matkustajina maanpuolustuskurssille osallistuneita Suomen eturivin vaikuttajia.

Onnettomuuden syyksi paljastui lopulta kuitenkin lentäjän virhe. Kaksimoottorisen DC-3:n olisi pitänyt pysyä ilmassa yhdelläkin moottorilla.

DC-3 lentää vielä satavuotiaana

Kaikkiaan DC-3 sekä sen lisenssillä varustettuja koneita valmistettiin noin 16 000. Useampi sata on vielä olemassa. Lentokuntoisille yksilöille riittää varaosia vielä pitkään.

Suomessa koneita on käytetty henkilö- ja rahtikuljetusten lisäksi myös maanmittaukseen. Ilmavoimat osti ensimmäisen rahtikoneen Aerolta jo 1960 ja hankki Lufthansalta myös toisen koneen. Myöhemmin Ilmavoimat osti Finnairilta neljä konetta lisää. Kaikkiaan Ilmavoimilla oli yhdeksän konetta.

Vanha DC 3.
Helsingin Sanomia lastattiin Karhumäen veljesten Kar-Air rahtikoneen kyytiin talvella 1961. Yle

Suomessa Airveteran Oy:n omistama DC-3 matkustajakone lentää ainoana suomalaiskoneena edelleen kesäkaudella. Toinen ilmavoimilta hankittu kuljetuskone ”Lokki” ei ole lentokuntoinen, mutta se kunnostettiin viime kesän Vantaan asuntomessujen vetonaulaksi. Nyt ”Lokki” odottaa sisätiloihin pääsyä Suomen Ilmailumuseon ulkopuolella.

Suomen ilmailumuseosta Vantaalta löytyy myös malminetsintään käytetty DC-3 ja Keski-Suomen ilmailumuseossa Jyväskylässä on vielä tallella yksi Ilmavoimien käyttämistä koneista.

Lokki DC-3
Douglas DC-3 OH-LCD ”Lokki” on Suomen Ilmailumuseon pihalla Vantaalla. Suomen Ilmailumuseo yrittää löytää koneelle sijoituspaikkaa sisätiloista. Suomen Ilmailumuseo / Antti Laukkanen

Suomen Ilmailumuseon johtaja Markku Kyyrönen on varma, että DC-3-koneilla lennetään vielä satavuotispäivilläkin 20 vuoden kuluttua. Koneita voi edelleen ostaa netistä 100 000–200 000 euron hintaan.