Maan kattavin musiikkilehtien kokoelma löytyy Juvalta – "Jos ne Stumpit jostain löytyy, niin sitten se on tenkkapoo"

Juvalaisen Vesa Kontiaisen kotiarkistosta löytyy lähes kaikki kotimaiset musiikkilehdet. Kokoelmista puuttuu enää Stump-lehden kaksi ensimmäistä vuosikertaa.

musiikki
Vesa Kontiainen
Musa-lehden näytenumeron Kontiainen sai syntymäpäivälahjaksi Popeda-yhtyeeltä.Kalle Pallonen / Yle

Kotimaisen rock-musiikin moniottelijan Vesa Kontiaisen hallusta löytyy tiettävästi kattavin yksityinen kotimaisten musiikkilehtien kokoelma. Itse asiassa Kontiasen arkistosta löytyy lähes kaikki kotimaiset musiikkilehdet vuosien saatosta.

– Kyllä näitä on tullut keräiltyä. On tullut moni sanomaan, että "Kyllä sä olet tyhmä, kun keräilet tuollaisia repaleisia, homeisia lehtiä". Ei ne kyllä ole repaleisia, eikä homeisia, vaan todella siistissä kunnossa, kuittaa Kontiainen.

– Olen perustellut tämän niin, että tämä on samalla investointi. Jos kuvitellaan sellainen hetki, että kyllästyn näihin, niin kyllä nämä saa myytyä. Jopa niin hyvään hintaan, että pihalle ilmestyy Apollo 15:en (Kontiaisen jo runsaasti pikitietä niellyt ajokki) seuraksi hieman toisenlainen auto.

Suomirockin kulisseihin Kontiainen ui äidinmaidon mukana, sillä hänen äitinsä järjesti konsertteja Juvan Kaarihallilla. Poika toimi äitinsä neuvonantajana ja sitä kautta alkoi tulla myös alan lehtiä. Sittemmin hyllyihin on karttunut jo useita tuhansia lehtiä, eikä kokoelmista puutu enää kuin kaksi ensimmäistä Stump-lehden vuosikertaa.

Kyllä tässä on ollut verkkoja vesissä mutta ne Stumpin vuosikerrat -66 ja -67 vaan karttaa minua

Vesa Kontiainen

– Kyllä tässä on ollut verkkoja vesissä mutta ne Stumpin vuosikerrat -66 ja -67 vaan karttaa minua. En ole edes numeron numeroa pystynyt pitämään käsissäni, saati kokonaista vuosikertaa. Kaikki muut sen ajan musiikkilehdet löytyy mutta ne Stumpit kiertää, vaikka niitä painettiinkin jonkun verran.

– Mitään repalaisia en ota mutta hyväkuntoisista olen valmis maksamaan. Reetultakin (kyseisen lehden silloinen päätoimittaja laulaja Frederik) kysyin myisikö se omansa mutta ei suostunut.

Nykyään Kontiaisen yksiselitteinen tituleeraaminen on jo hankalaa, sen verran laaja-alaisesti mies touhuaa musiikin saralla. Varsinaisena päivätyönään mies järjestää keikkoja, mutta oheistuotteena on syntynyt muun muassa festivaaleja, kirjoja ja lehtijuttuja. Kontiaisen keräilyharrastus on myös asiakkaiden tiedossa, sillä esimerkiksi pitkään kokoelmista puuttunut Musa-lehden näytenumero tuli Popeda-yhtyeeltä.

Sain tämän Popeda-yhtyeeltä 50-vuotislahjaksi

Vesa Kontiainen

– Sain tämän Popeda-yhtyeeltä 50-vuotislahjaksi. Ihmettelin kerran kun Costello soitti, ja kysyi onko mulla kaikki Musa-lehdet, eikä sillä muuta asiaa ollut. Ihmettelin, että olipa outo soitto.

– Ja kas kummaa. Sitten bändi ilmestyi ja antoi tämän. Arvostan tällaista lahjaa todella paljon, paljon enemmän kuin jotain konjakkipulloa.

Joulukuisena keskiviikkona Juvalla asuvan Kontiaisen postiluukkuun kolahti jälleen yksi osa lisää miehen kokoelmaan: tuore Soundi-lehti kansikuvapoikanaan Motörhead-orkesterin legendaarinen keulakuva Lemmy Kilmister.

– Joo, Lemmy kannessa. Tämä on hieno lehti, vaikka on tullut vasta pläräiltyä. Edelleenkin luen suurimman osan jutuista uusistakin lehdistä, maistelee Kontiainen.

Kyseisen herra Kilmisterin Kontinen näki ensimmäistä kertaa Punkaharjulla vuonna 1979.

Silloin Motörhead meni rehellisesti sanottuna ihan ohi

Vesa Kontiainen

– Elämäni ensimmäinen festivaali. Voin sanoa, että silloin Motörhead meni rehellisesti sanottuna ihan ohi. Ihmettelin vaan, että mikä bändi siellä meluaa ja möykkää ja väkeä oli lavan edessä ainoastaan kourallinen, muistelee Kontiainen ensipuraisuaan Motörheadista.

– Mutta niin se maailma muuttuu. Vuosi siitä eteenpäin Motörheadilta tuli albumi nimeltä Ace Of Spades, ja olin jo diggari numero yksi.

Lehtien lisäksi Kontiaiselta löytyy muun muassa kirjoja ja keikkajulisteita. Uusien lehtien osalta Kontiaisen keräilytyö on helpottunut merkittävästi, sillä nykyään Soundin lisäksi ilmestyy enää viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Rumba.

– Kyllä tämä on helpottunut. Ikävää, että näin on käynyt, mutta ei ole enää paljoa kerättävää. Itse ainakin tykkään lukea lehtiä lehtinä kuin netistä.

– Jos ne Stumpit jostain löytyy, niin sitten se on tenkkapoo, että mitäs nyt. Kyllä keräilijä tietää, että ruokahalu kasvaa syödessä. Kun jonkun kokoelman saa täyteen, niin jotain pitäisi silti kerätä. Olen kyllä jo vähän kerännytkin vanhoja Hymy-lehtiä, myhäilee Kontiainen.