yle.fi-etusivu

Kultaryntäys Kiinaan on ohitse – verstaat palaavat Suomeen

Suomalaisyritysten massamuutto Kiinaan näyttää tyrehtyvän. Paluumuuttajia tulee takaisin Suomeen jatkuvana virtana. Viimeisimpänä palaavat Karhun sukset, joita ryhdytään taas valmistamaan Kiteellä.

talous
Suksia valmistetaan Karhun tehtaalla Kiteellä.
Yle

– Kultaryntäyksen aika Kiinaan tai muihin edullisten kustannusten maihin näyttää olevan ainakin osittain ohitse, Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sanoo. Etlatieto on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tytäryhtiö.

Takavuosina Kiina-ilmiö tuntui imevän Suomesta kaiken teollisen tuotannon. Varsinkin kulutustavaratuotteiden tekoa siirrettiin hanakasti Aasiaan.

Kiinan valtteina olivat alhaiset palkat, halvat tuoteosat ja valtavat markkinat. Kiina oli kuin Klondike.

Palkat Kiinassa ovat nousseet

Kultaryntäyksen tyrehtymiseen ja Suomeen paluun syitä on useita. Palkat Kiinassa ovat nousseet eikä laadusta ole aina ollut takeita. Miinuspuolella ovat lisäksi kuljetuskustannukset, energian saatavuus, korruptio ja kulttuurien erilaisuus.

– Jotkut yritykset ovat myös kokeneet tietovuotojen olevan Aasiassa niin suuria, että niiden takia firmat menettävät liikaa kilpailukykyään, Ali-Yrkkö kertoo.

Paluumuuttajista ei ole olemassa kattavaa listaa, mutta viime vuosien aikana tuotantoa tai brändejä ovat siirtäneet takaisin Suomeen muun muassa Valtavalo, Helkama, Karhu, Turun Sinappi, Biolan, Solifer, Elcoflex ja Sokeva.

Kiteen suksitehdasta pyörittävän KSF Sportin toimitusjohtaja Harri Kirvesniemi sanoo, että Suomessa pystytään valmistamaan suksia kilpailukykyisillä hinnoilla.

– Tällä alalla ratkaiseva tekijä on tuotteen laatu ja toimivuus. Meidän porukallamme on kova kokemus suksien valmistamisessa. Täällä me pystymme tekemään parhaimmat sukset kuluttajien tarpeisiin, Kirvesniemi toteaa. Hänen mukaansa aivan halvimpia suksia ei Suomessa kannata valmistaa.

Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan pikemminkin Itä-Eurooppaan kuin Aasiaan. Isommat yritykset ovat valinneet Aasian.

Suomen ohella myös muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa on siiirtynyt tuotantoa halpamaista takaisin kotimaahan.

– Monen yrityksen oma asiakaskunta haluaa tuotteita, jotka on tehty länsimaissa. Kysyntä pakottaa siis palaamaan kotiin, Ali-Yrkkö sanoo.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Myös Aasiasta löytyy jäykkyyksiä

– Suurin syy tuotannon siirtämiseen pois kotimaasta on ollut yleensä työvoimakustannusten erot. Ne ovat kuitenkin vain osa yritysten kokonaiskustannuksista, Ali-Yrkkö muistuttaa.

Toisin sanoen jotkut paluumuuttajista ovat havainneet kokonaishyödyt pienemmiksi kuin oletettiin. Etenkin Pohjoismaiden ja muun Euroopan markkinoille kulutustavaroita tekeville firmoille kuljetuskuluillla on suuri merkitys.

Myös toimitusajat ja toimitusvarmuus painavat vaakakupissa. Aasiassa tuotanto ei välttämättä jousta kovin nopeasti, jolloin kysynnän muutoksiin ei pystytä reagoimaan niin nopeasti kuin Suomessa.

Esimerkiksi Jopojen valmistaja on kertonut, että Taiwanissa piti tietää pyörien väri monta kuukautta etukäteen eikä jouston varaa ollut. Suomessa värin vaihto onnistuu nopeasti, jos kuluttajien värimaku muuttuukin yllättäen.

Varatoimitusjohtaja Ali-Yrkkö sanoo, että Suomi voisi olla vieläkin houkuttelevampi maa, jos tuotantoa pystyttäisiin automatisoimaan kuten Aasiassa.

Ja vaikka paluumuuttajia onkin yhä enemmän, valtavirta vie kuitenkin useimmiten tuotantoa pois Suomesta.