Puolustusvoimat: Kuolemaan johtavat onnettomuudet ampumaharjoituksissa erittäin harvinaisia

Upseerioppilas menehtyi keskiviikkona ampumaharjoituksissa saamaansa ampumahaavaan Hangossa. Edellinen taisteluharjoituksissa kuolemaan johtanut tapaturma sattui kymmenen vuotta sitten.

Kotimaa
 Suruliputus Merisotakoululla Suomenlinnassa Helsingissä.
Suruliputus Merisotakoululla Suomenlinnassa Helsingissä torstaina.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Puolustusvoimien taisteluammunnoissa tapahtuu erittäin harvoin kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Ampuma-aseisiin liittyviä loukkaantumisia on vuositasolla äärimmäisen vähän, kertoo palvelusturvallisuusupseeri, majuri Timo Ryynänen.

Upseerioppilas menehtyi pimeäammuntaharjoitusten yhteydessä saamaansa ampumahaavaan keskiviikkona. Onnettomuus sattui Syndalenin ampumaharjoitusalueella Hangossa. Poliisi epäilee, että kuollutta varusmiestä ampui joku toinen henkilö.

Ryynäsen mukaan Puolustusvoimat järjestää vuosittain noin 3 000–4 000 taisteluammuntaa. Edellinen kuolemaan johtanut onnettomuus taisteluammunnoissa tapahtui vuonna 2005 Rovajärvellä.

Silloin ampumaharjoitus päättyi traagiseen onnettomuuteen, kun raskaan kranaatinheittimen kranaatti räjähti tuliasemassa. Räjähdys surmasi yhden varusmiehen ja aiheutti vammoja viidelle muulle.

Ryynänen arvioi, että taisteluammunnoissa tapahtuu vuosittain 0–3 loukkaantumista. Hänen mukaansa yleisimpiä ovat normaalit tapaturmat kuten nilkan nyrjähtämiset, polven kolhaisemiset ja sormen vääntymiset.

– Tämän tyyppiset ovat tyypillisempiä kuin ampumatarvikkeilla tapahtuvat onnettomuudet. Tänä vuonna on tiedossa tältä syksyltä yksi tapaus, jossa varusmies ampui itseään vahingossa jalkaan taisteluammunnassa, Ryynänen sanoo.

Ryynänen kertoo, että Puolustusvoimien näkemyksen mukaan varusmiespalvelus on Suomessa äärimmäisen turvallista ja tapaturmien määriin liittyvä trendi on ollut laskeva koko ajan.

Tarkennus klo 14.27: menehtynyt varusmies oli upseerioppilas, ei upseerikokelas.