Moni joulupöydän ruoka onkin vieraslaji

Suurin osa Suomessa viljeltävistä kasveista on tuontitavaraa. Esimerkiksi peruna on peräisin Etelä-Amerikasta ja viljelty omena Kiinasta.

luonto
Jouluruokaa pöydässä hotellin salissa.
Arto Loukasmäki / Yle

Joka kesä ympäri Suomea pyritän ankarasti eroon sellaisista vieraslajeista kuin jättiputki, jättipalsami ja kurtturuusu. Samaan aikaan toisaalla pyritään yhtä ankarasti saamaan vieraslajeja kasvamaan.

– Vieraslajit ovat lajeja, jotka ihminen on siirtänyt kasvamaan seudulta toiselle. Siinä mielessä lähes kaikki meidän viljelykasvimme luetaan tietyssä mielessä vieraslajeiksi, sanoo dosentti Leena Lindström Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Vieraslajeja on myös suurin osa joulupöydän antimista. Esimerkiksi peruna on peräisin Etelä-Amerikan Andeilta, missä se on otettu viljelykäyttöön tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Suomeen peruna tuli Saksasta 1700-luvun loppupuolella.

Omena on toinen laajalti käytetty vieraslaji. Euroopassa on tosin oma omenalajinsa, metsäomena, mutta tarhaomena on peräisin Kiinan seuduilta.

– Omenaa ei helposti miellä haitalliseksi vieraslajiksi, mutta sitä se paikallisesti on. Metsäomenaa esiintyy Ahvenanmaalla, ja tarhaomena risteytyy sen kanssa. Meillä ei enää olekaan puhtaita metsäomenapuita, vaan erilaisia risteymiä, Lindström valottaa.

Vieraslajistrategia luettelee peräti 157 haitallista vieraslajia. Monet niistä ovat puutarhojen karkulaisia. Esimerkiksi lupiini on lähtenyt puutarhoista omille teilleen.

Vieraslajista voi olla haittaa, vaikka se ei edes pystyisi Suomen luonnossa kasvamaan.

– Esimerkiksi joulutähti ei kasva Suomessa kuin viljeltynä, mutta sen kautta voi levittäytyä muun muassa tomaatin ja kurkun tuholaisia kasvihuoneisiin, kertoo Lindström.

Vieraslajien ennustaminen on vaikeaa, sillä ne tulevat Suomeen monia reittejä, eikä vaikutuksia luontoon tunneta etukäteen. Tuskin lupiinia puutarhaansa tuoneet ajattelivat, että siitäpä se mukavasti leviää teiden varsiin.