Suomessa työllistyvät parhaiten virolaiset, heikoimmin arabimaista tulevat

Maahanmuuttajien työllistymisessä on suuria eroja. Suomen Pankin selvityksen mukaan julkisen talouden kannalta olennaisinta on, työllistyykö maahanmuuttaja ja jääkö hän pysyvästi Suomeen. Suuri osa maahanmuuttajista muuttaa myös Suomesta pois.

talous
maahanmuuttajien työllistyminen -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Maahanmuuttajat ovat Suomessa työllistyneet kantaväestöä heikommin. Vuonna 2014 maahanmuuttajien työllisyysaste oli 64 prosenttia, kun kantaväestön työllisyys ylitti 70 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajien työttömyysaste oli viime vuonna 16 prosenttia. Vertailun vuoksi, yleinen työttömyysaste oli kuluvan vuoden lokakuussa 8,7 prosenttia.

Työllistymisessä on suuria eroja maahanmuuttajien kesken, kertoo niin Tilastokeskus kuin Suomen Pankin tuore selvityskin. Erot johtuvat muun muassa maahanmuuttajien koulutus- ja työkokemuseroista, mutta myös siitä, minkälaisille työmarkkinoille maahanmuuttajat Suomessa tulevat.

Virolaiset työllistyvät parhaiten

Suomen Pankin mukaan maahanmuuttajista virolaiset työllistyvät parhaiten, heistä ensimmäisen vuoden aikana töitä löytää yli 60 prosenttia. Länsi-Euroopan maista tulevista noin puolet saa niin ikään Suomesta töitä saman tien, ja työllisyys paranee lähelle 70 prosenttia mitä pidempään he asuvat Suomessa.

Itäisestä Aasiasta tulevat löytävät myös työtä ajan kanssa, kuten Itä-Euroopastakin tulevat. Venäläisten maahanmuuttajien työllistyminen paranee suorastaan dramaattisesti, mitä pidempään he asuvat Suomessa. Kahdeksan vuotta Suomessa asuttuaan venäläisistä jo yli puolet on töissä.

Kautta linjan heikoimmin työllistyvät Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Aasiasta tulevat eli ns. arabimaista tulevat. Tilastokeskuksen mukaan vaikein työllisyystilanne on pakolaistaustaisilla.

Kotouttaminen voi helpottaa töiden saantia

Suomen Pankin selvityksen mukaan maahanmuuttajien työllisyys paranee, mitä pidempään he ovat Suomessa. Työllistymistä voidaan helpottaa myös muilla tunnetuilla tavoilla, kuten sijoittamalla maahanmuuttajia työpaikkojen luo.

Ruotsista saatujen kokemusten mukaan maahanmuuttajia ei kannattaisikaan sijoittaa yksinomaan alueille, missä on tyhjiä asuntoja. Sieltä on muutettu pois juuri siksi, ettei lähistöllä ole töitä.

Kantaväestön työmarkkina-asemaan maahanmuutto ei juurikaan vaikuta. Suomen Pankin mukaan vaikutus yleiseen työttömyyteen on pieni lyhyellä aikavälillä ja suorastaan olematon pitkällä aikavälillä.

Palkkoihin maahanmuuton vaikutus on keskimääräisesti nolla tai lievästi positiivinen.

Työllisyys ratkaisee vaikutukset julkiseen talouteen

Suomen Pankki selvitti maahanmuuton vaikutuksia nimenomaan Suomen julkisen talouden kannalta. Olennaisinta tällöin on, työllistyykö maahanmuuttaja ja jääkö hän pysyvästi Suomeen.

Valtaosa maahanmuuttajista muuttaa Suomesta pois jossain vaiheessa. Myös maahanmuuttajasta aiheutuvat suorat kustannukset julkiselle taloudelle ovat suurimmillaan ensimmäisinä vuosina.

Selvityksellään Suomen Pankki haluaa muistuttaa, että maahanmuuttoon liittyy suuri potentiaali. Kun Suomen väestö ikääntyy, voi maahanmuutto korvata osan ikääntymisen aiheuttamista julkisen talouden paineista.

Väestön julkiselle taloudelle aiheuttamat nettomenot ovat suurimmillaan lapsilla, nuorilla ja vanhuksilla. Maahanmuuttajat puolestaan ovat valtaosaltaan työikäisiä ihmisiä, jolloin vaikutus julkiseen talouteen pitkällä tähtäimellä on selvästi positiivinen.

Positiivinen vaikutus julkiseen talouteen on tietenkin kiinni siitä, työllistyvätkö maahanmuuttajat. Työllistymisestä kun riippuu niin tuloverokertymä kuin tulonsiirtojen määräkin.