Japanilaistrendi rantautumassa Suomeen: Kokedama-asetelman ideana on rauhoittuminen

Kokedamasta eli japanilaisesta sammalpallosta povataan tulevien joulujen trendiä meillä Suomessakin. Kokedama tehdään luonnosta kerättävistä tarvikkeista, joiden lisäksi tarvitaan narua ja kukka. Japanilaiset innostuivat kokedaman tekoon joitakin vuosia sitten. Ideana on itse tekeminen – tekeminen tuo voiman ja rauhan. Tässä ohjeet!

Kotimaa
Japanilaisia kokedama-kukka-asetelmia pöydällä
Kokedaman tekemiseen tarvitaan multaa, savea, sammalta, kasvava kukka tai jokin pieni kasvi, vettä ja narua. Tarja Jaakkola opastaa.

Vaikka Suomeen ei kokedaman (siirryt toiseen palveluun) teko vielä ole rantautunut, ajan hermolla olevat ammattilaiset sen jo osaavat. Tammelalainen hortonomi Tarja Jaakkola on kokedaman tekemisestä vallan innostunut.

Intoa kenties lisää se, että suuri osa kokedaman materiaaleista tulee luonnosta. Kokedaman tekemiseen tarvitaan multaa, savea, sammalta, kasvava kukka tai jokin pieni kasvi, vettä ja narua. Tekemisessä pitää käyttää ihan tavallista istutusmultaa. Savea pitää olla siksi, että saadaan muotoiltua pallo.

Tarja Jaakkola näyttää sammalpalloa
Tarja Jaakkola esittelee valmista kokedamaa. Pallo painaa noin kilon.Eeva Hannula / Yle

Kokedaman idea ei ole se, mikä on lopputulos, vaan sen tekeminen on hieman samanlaista kuin ikebanan tekeminen: tärkeämpää on matka kuin lopputulos. Kokedaman tekemisellä haetaan sielun rauhaa ja hyvinvointia, sanoo Tarja Jaakkola. Hän valitsee kokedamaansa muratin ja irrottaa juurista mullan.

– Kasvi ei saa olla kovin isokokoinen, koska pallot ovat 15-20 cm läpimitaltaan. Pallot kyllä valmiina painavat jonkin verran, koska sisällä on savimultaa, ja ne pitää myös kastella. Pallo painaa helposti kilon. Jos näitä paljon vaikkapa ikkunalle ripustaa, niin pitää olla koukkuja. Verhotanko ei välttämättä kestä, opastaa Tarja Jaakkola.

Juuret rahkasammalmakuupussiin

Muratista varistetaan ylimääräinen multa pois eli juuret paljastetaan. Pestä niitä ei saa. Näin multatila saadaan pienempään tilaan pallon sisälle, jolloin pallo on helpompi tehdä. Kun kasvin juuria näin ärsytetään, se juurtuu palloon paremmin.

– Kun muratin juuret on rapisteltu, niin ne kiedotaan pieneen palaan sammalta. Rahkasammal pidättää hirveän hyvin vettä, jolloin kasvilla on loistava vesivarasto. Sitten sammalpallo kiinnitetään pienellä narunpätkällä niin, että kasvin juuret ovat ikään kuin pienessä makuupussissa, sanoo Tarja Jaakkola ja laittaa pussukan veteen uimaan.

Mutapallon muotoilu on mindfulnessia

Seuraavaksi otetaan pari kourallista multaa ja saman verran savea. Seos puristellaan märäksi, kiinteäksi palloksi. Murattinyytti otetaan vedestä pois, mutapallo halkaistaan kahtia ja muratin juuret laitetaan halkaistun pallon keskelle. Mutapallo pitää vielä muotoilla uudelleen pallon muotoon.

Savipalloa pyörittävät kädet
Savipallon pyörittelyssä tarvitaan vettä ja käteviä käsiä.Eeva Hannula / Yle

Pallo päällystetään sammalella, joka on otettu isona levynä metsästä tai kiven päältä, toki metsänomistajan luvalla.

– Sammallevy levitetään pöydälle vihreä puoli alaspäin. Maton päälle laitetaan pallo. Otetaan noin viisi metriä narua, ja sammaleen ja pallon alle laitetaan noin puoliväli narusta. Sitten kieputetaan narua tasaisesti ympäri pallon ja samalla kädellä muotoillaan sammalesta pallo mutapallon ympärille.

– Pallosta pitää tulla tiivis, voimaa saa käyttää. Narun täytyy mennä kunnolla kiinni sammaleeseen, että se varmasti pysyy eikä mene rikki, kun roikkuu ilmassa. Narun päät solmitaan pallon yläosassa kiinni napakasti toisiinsa. Kasvia pitää kuitenkin varoa eikä solmua saa tehdä ihan kasvin tyveen – ja pallo on valmis!

Kokedama-sammalpallon tekoa
Halkaistuun savipalloon laitetaan kasvi, pallo muotoillaan taas muotoonsa ja peitetään sammalella. Naru sitoo kokonaisuuden tiukaksi paketiksi.Eeva Hannula / Yle

Japanilaisvaikutteita kaikkiin vuodenaikoihin

Suloinen sammalpallo ei ole pelkästään joulun ajan koriste.

– Näin Japanissa tehdään riippuvia puutarhoja kaikenlaisista kasveista, kaikenlaisiin vuodenaikoihin ja tarkoituksiin. Palloa suihkutellaan päivittäin ja kahden viikon välein se kannattaa ottaa alas ja upottaa veteen. Tietysti kesällä sitä pitää kastella useammin, kun pallo kuivuu ulkona tuulessa ja auringossa nopeammin.

Tarja Jaakkola sanoo, että suomalaiset ovat vielä hieman arkoja kokeilemaan uusia asioita, mutta toisaalta juuri kokeileminen on iso ilo.

– Käytännön ja erehdysten kautta oppimistahan puutarhaharrastus usein on. Jokaisen omalle mielikuvitukselle kokedaman tekeminen avaa aikamoisen maailman, opastaa Tarja Jaakkola.