Joululimput saavat seuraansa kravekyrsän

Jalasjärveläinen Ritva Pentinmäki kaataa kolmen litran limpputaikinan leipomapöydälle. Piimään leivottu taikina on saanut jouluiset mausteet: anista, fenkolia ja pomeranssinkuorta. Näppärissä käsissä syntyy ensin ”emooksia”, jotka leipuri pyöräyttää limpuiksi ja laittaa limppujen viereen paistumaan vielä sen kravekyrsänkin. Mitä ihmettä Jalasjärvellä nostetaan joulupöytään?

Kotimaa
Ritva Pentinmäki
Ritva Pentinmäen kolmen litran joululimpputaikinasta tulee reilusti toistakymmentä limppua ja kravekyrsä päälle.Päivi Rautanen / Yle

Vaikka joulun ruokapöytä notkuu kinkkuja, kaloja ja joululaatikoita, juhlapöytään nostetaan myös leipää. Joulun leivistä limppu on perinteikäs. Ritva Pentinmäki on leiponut leipiä ja limppuja vuosikymmeniä. Joululimpunkin ohje on lapsuudenkodin peruja.

– Naapurissa asui vanhempi kokki, jolta sain myös paljon hyviä neuvoja leipomiseen, Ritva kertoo.

Kokenut leipuri ei käytä mittoja, eikä tuijottele reseptejä.

– Käsituntumalla ja kourakaupalla. Välillä pitää maistaa, Ritva nauraa.

Joulu esiin mausteilla ja siirapilla

Joululimpun nesteenä Ritva Pentinmäki käyttää piimää. Taikina syntyy ruis- ja vehnäjauhoista. Joulun maut hän loihtii limppuun aniksella, fenkolilla ja pomeranssinkuorella. Ritvan joululimppu nousee hiivalla ja suolaakin taikinaan täytyy laittaa.

– Ja siirappia joululimppuun on ehdottomasti lisättävä.

Siirappia hupenee paitsi taikinaan myös limppujen voiteluun.

– Voitelen limput siirappivedellä, mutta se on tökeröistä hommaa. Kananmunallakin voi voidella ”nätinpyren”, Ritva Pentinmäki vinkkaa.

Kaksin käsin emooksia

Kokeneen leipurin kädet pyörivät vikkelästi. Ritva Pentinmäki vaivaa ensin taikinasta turhat ilmat pois ja sen jälkeen hän nappaa taikinanpalat molempiin käsiinsä ja ryhtyy pyörittämään niitä limpuiksi.

– Nämä ovat meillä päin emooksia. Kun on tarpeeksi jauhoja leipomapöydällä, emookset eivät tartu yhteen.

Joululimppuja
Nämä joululimput on leivottu piimään.Päivi Rautanen / Yle

Ritva Pentinmäen vanhempi sisar Anneli Vuorela tulee seuraamaan sisarensa joululimppujen valmistusta.

– Täytyy katsoa vähän perään, isosisko heittää.

– Aina me olemme leiponeet kahta limppua kerralla. Se on helppoa, kun sen oppii. Kun olimme lapsia, mummi tuli meille ja opetti, Anneli Vuorela muistelee.

Pienin leipä ja perheen kuopus

Anneli-sisaren seuratessa pikkusiskon puuhia Ritva raaputtelee taikina-astiasta jo viimeiset taikinan rippeet.

– Tästä tulee se kravekyrsä. Se on vähän pienempi kuin muut limput. Kravekyrsä tehdään siitä jäännöstaikinasta, joka ”kravataan” taikina-astiasta viimeisenä.

Murresanaa kravekyrsä käytetään todennäköisesti pääasiassa vain Ritvan kotipaikkakunnalla Jalasjärvellä ja naapurissa Kurikassa. Suomen murteiden sanakirjassa (siirryt toiseen palveluun) kravekyrsä käännetään ”tähdetaikinasta leivotuksi leiväksi”. Sanakirjan mukaan tätä murresanaa on käytetty Jalasjärvellä myös perheen kuopuksesta. Kravekyrsä kirjoitetaan ja sanotaan usein kahdella k-kirjaimella muodossa kravekkyrsä.

Ritva Pentinmäki tietää kokemuksesta, että kravekyrsä tekee ensimmäisenä kauppansa, kun leipomukset paistuvat.

Ritva paistaa joululimput ja kravekyrsän 150-200 asteessa yhteensä 40-45 minuutin ajan. Ensin limput saavat kyytiä 200-asteisessa uunissa puolen tunnin ajan.

– Sen jälkeen lasken lämpötilaa 150-asteeseen, voitelen limput siirappivedellä ja laitan ne vielä noin 15 minuutiksi uuniin. Kun limput ovat valmiita, voitelen ne vielä kertaalleen siirappivedellä. Jos käyttää siirappiveden sijasta kananmunia voiteluun, silloin limput voidellaan ennen uuniin laittoa ja se yksi kerta riittää, Ritva Pentinmäki selvittää.

Mutta mitä tarjoillaan limpun päällä?

– Voita tietysti, päälle laitetaan oikeaa voita, leipuri tietää.

Ritva pentinmäki
Sisarukset Ritva Pentinmäki ja Anneli Vuorela oppivat leipomisen taidon jo lapsuudenkodissaan.Päivi Rautanen / Yle