Kaupparatsu valitsee kuntosalin päivätanssien sijaan – tanssiravintoloiden aika on ohi

Nykyajan kaupparatsut eivät enää mieli naistentansseihin tai kaljalle. Myyntitykit ovat nyt kiinnostuneita kuntosaleista ja lenkkipoluista. Yksi Suomen vanhimmista tanssiravintoloista lopettaa toimintansa Hotelli Jyväshovissa Jyväskylässä vuodenvaiheessa. Samalla loppuu legendaarisen hotellin toiminta.

talous
Jyväshovin tanssilattian vetovoima hiipui jo vuosia sitten.
Jyväshovin tanssilattian vetovoima hiipui jo vuosia sitten.Anssi Lepikko / Yle

Liki kahdeksankymmentä vuotta Jyväskylässä toiminut Hotelli Jyväshovi ravintoloineen valmistautuu sulkemaan ovensa. Osuuskauppa Keskimaan vuokrasopimus kiinteistöstä katkeaa keväällä, mutta jo vuodenvaihteessa toiminta loppuu Jyväshovin tanssiravintolassa. Hotellia tulee jatkamaan Hotelli Yöpuun yrittäjät. Ravintoloiden tulevaisuus on vielä auki.

Nyt kysytään missä on parhaat lenkkipolut ja lähimmät punttisalit.

Kalle Heinäsuo

Soittoruokaloiden suosio on muutenkin hiipunut viime vuosina. Monilla paikkakunnilla tanssiravintoloiden määrä pienenee koko ajan. Jyväshovissakin on jo pitkään tanssittu ainoastaan viikonloppuisin. Arki-iltaisin tanssit eivät enää kiinnosta hotellivieraita. Ravintolapäällikkö Kalle Heinäsuo kertoo, että myös kaupparatsujen vapaa-ajanvietto on muuttunut.

– Tanssittavalle musiikille on kysyntää viikolla ollut entistä vähemmän. Ennen respasta kysyttiin, että mihin kaverit lähti kaljalle. Nyt kysytään missä on parhaat lenkkipolut ja lähimmät punttisalit. Kulttuuri, ihmiset ja tavat muuttuu. Tanssiravintolan kannattavuus edellyttäisi sitä, että ihmiset kävisivät useammin. Satunnaiset tanssit eivät riitä, pitäisi saada jatkuvuutta, pohtii Heinäsuo.

Aluksi fiini ruokaravintola

Alun perin Jyväshovin raput johtivat paremman väen ruokaravintolaan, jossa iltaisin soitettiin hillittyä viihdemusiikkia. Ennen talvisotaa tanssitoiminta oli sen ajan käyttäytymismallien mukaista, kaikki ravintolat olivat siihen aikaan hienostuneita ruokaravintoloita, joissa tuli käyttäytyä sivistyneesti ja hillitysti.

Ensimmäisen tunnin ajan piti soittaa vain viihdemusiikkia.

Keijo Valve

– Jyväshovissa tanssitoiminta kuitenkin kuului ravintolan kotyymiin ja kello 20.30 orkesteri sai aloittaa soittamisen. Mutta ensimmäisen tunnin ajan piti soittaa vain viihdemusiikkia pianolla tai muuten hillityllä tempolla ja välineillä, muistelee hotellinjohtajana 1978-1984 toiminut Keijo Valve.

Tanssiravintolan kultakausi alkoi, kun osuuskauppa Keskimaa vuokrasi Jyväshovin 1978. Valveen mukaan liiketaloudelliset perusteet muuttuivat vuosikymmenen vaihteessa oleellisesti 1970-80 luvulla.

– Jotain muuta oli keksittävä hillityn tunnelman tilalle. Ihmisten musiikkimaun nähtiin kehittyvän ja taustalla oli 60-luvun nostalgiset ajat. Päädyttiin yökerhomaisempaan ratkaisuun, jossa erotetaan tanssi omaksi funktioksi ja ruokaravintolat rakennettiin tyhjään kabinettiin, kertoo Valve.

Ennen tanssiravintolaa Jyväshovissa oli hienostunut ruokaravintola
Ennen tanssiravintolaa Jyväshovissa oli hienostunut ruokaravintola.Keskimaa

Tanssin kulta-aika kesti pitkään

Jyväshovin kulta-aika kesti yllättävän pitkään ja tuskinpa monella tanssiravintolalla Suomessa on näin pitkä elinkaari kilpailun paineessa.

– Tässäkin kaupungissa kilpailevaa tanssiravintolatoimintaa oli. Tirrassa ja Laajavuoressa liikeideaa tarkistettiin ja remonttia tehtiin useasti, mutta Jyväshovi vaan piti pintansa.

Pohjalla on tietysti ihmisten sosiaalinen kohtaamisen tarve.

Keijo Valve

Jyväskylän Työväen yhdistyksen pyörittämän Teatteriravintolan eli Tirran liiketoiminnan Keskimaa myöhemmin osti ja lopetti. Nyt tiloissa toimii nuorison suosima Freetime –ravintola.

Johtamisessa Keijo Valve painoi päätöksentekoa alaspäin ja vaikutti itse enemmän taustalla valiten hyviä ihmisiä liiketoiminnan kärkeen kohtaamaan asiakkaita. Myös talon profiilia pudotettiin kolmen tähden hotelliksi ihan tietoisesti.

– Se tuli lähemmäksi tavallista kansaa. Sillä tavalla saatiin volyymia ja kun sitä tuli niin ihmiset tulivat ihmisten luokse. Hyvä orkesteri ja miljöö ovat faktinen syy tulla ravintolaan, mutta pohjalla on tietysti ihmisten sosiaalinen kohtaamisen tarve. Nämä onnistuttiin yhdistämään, summaa Valve.

Narikasta löytyy ravintolaan jääneet nilkkasukat.
Narikasta löytyy ravintolaan jääneet nilkkasukat.Arvo Vuorela / Yle

Iskupaikka kauppamatkustajien mieleen

Jyväshovissa yöpyvillä kauppamatkustajilla oli oma vaikutuksensa suosioon. Hotellin ravintolasta tulikin kaupungin kuuluisin tanssi - ja iskupaikka. Sitä kutsuttiin jopa lihatiskiksi. Kova vipinä oli etenkin päivisin naistentansseissa.

– Normaalisti tämä oli päivällä tyhjä, joten kehitettiin naistentanssit päivään ja ne alkoi kyllä toimimaan tosi kovaa. Hotellilla oli tämä kaupparatsumaine ja halusin vaalia, että asiakasryhmä pidetään tyytyväisenä. Molemmat ruokki toisiaan - ravintola hotellia ja hotelli ravintolaa, kertoo Valve.

Tänne ei pääse jumppereissa.

Sirkka

Radio Keski-Suomeen soittanut Sirkka muisteli, että ensimmäisellä Jyväshovin käyntikerralla pääsy tyssäsi tiukkaan portsariin.

– Oli kesäaika ja lähdin likkakaverini kanssa Jyväshoviin tanssimaan. Minulla oli aivan upea keltainen käsinvirkattu pusero päällä ja olin omasta mielestäni fiksusti pukeutunut. Lähdettiin nousemaan Jyväshovin aulasta rappuja ylöspäin. Portsari seisoi siellä vähän ylempänä, nosti käden pystyyn ja tokaisi, että tänne ei pääse jumppereissa. En uskaltanut yhtään sanoa vastaan, kun siihen aikaan portsarit olivat suuria herroja. Onneksi päästiin Maakuntaan ja ilta pelastui sillä.

Pikkolo-Pekalla oli kaluunapuku päällä

Vihtavuorelainen Pekka Ahonen toimi liki 70 vuotta sitten Jyväshovissa pikkolona eli hissipoikana pillerihattu päässä ja kaluunapuku yllä.

– Kaupparatsuja oli paljon ja kävi siellä Toivosen Pali, tämä rallimieskin.

Keijo Valven mukaan ihmisten sosiaalisen elämän dynamiikka on selvästi muuttunut, mutta se on normaalia kehitystä.

Tärkeämpää on sosiaalinen seurustelu, keskustelu.

Keijo Valve

– 30-luvulla kohdattiin maitolaiturilla, sitten tulivat ravintolat ja muodollinen väline oli tanssi, joka mahdollisti laillisen lähestymisen vastakkaiseen sukupuoleen. Uudet sukupolvet turhautuivat tämän tyyppiseen seurusteluun ja seurustelu siirtyi baaritiskeille. Tanssin funktionaalinen merkitys pieneni eivätkä uudet sukupolvet oikein osaakaan tanssia. Tärkeämpää on sosiaalinen seurustelu, keskustelu, analysoi Valve.

– Syklisyyden logiikan mukaan on mahdollista että tanssiravintolat vielä palaavat. Mutta kallis hinta tekee toiminnan aika vaikeaksi. Arvioin, että Jyväsvhovin tanssiravintolaan tulee joku ohjelmatoimistotyppinen toimija, joka hyvin suppealla liikeidealla erikoistuu musiikin ostamiseen ja toimittamiseen. En usko, että 80-luvun muotoon enää palataan, ennustaa Valve.

Frederik esiintyi Jyväshovissa jo 40 vuotta sitten - ja päättää ravintolan tarun uudenvuodenaattona.
Frederik esiintyi Jyväshovissa jo 40 vuotta sitten - ja päättää ravintolan tarun uudenvuodenaattona.Arvo Vuorela / Yle

Frederik päättää tanssiravintolan tarun

Vuokrasopimuksen loppuminen sulkee Jyväshovin kokonaan. Viimeiset tanssit pyörähdellään uudenvuodenaattona. Kauppalaisseuran säätiö etsii Jyväshovin ravintoloille ja isolle yökerholle uusia vuokralaisia.

Jyväshovinpäättäjäisillan artisti Frederik harmittelee tutun keikkapaikan sulkeutumista. ”Reetu” on esiintynyt Jyväshovissa jo neljänkymmenen vuoden ajan.

Kyllä siellä alushousuja lentelee edelleenkin.

Frederik

– Aikaisemmin se oli hyvin suosittu kaupparatsujen iskupaikka. Paikka on koittanut uusiutua, sitä on remonteerattu ja lavan paikkaa on siirretty, mutta aika samalla formaatilla se on mennyt koko ajan. Keikoilla on ollut aina hyvä fiilis. Porukka on aika villiä ja lähtee hyvällä mielellä mukaan. Näillä bilekeikoilla on aikamoinen meno päällä, kyllä siellä alushousuja lentelee edelleenkin, myhäilee Frederik.

Jäähyväisikeikalla uudenvuodenaattona Frederik aikoo leikkimielisesti ilmaistuna ”räjäyttää” Jyväshovin.

– Pidetään kunnon uuden vuoden bileet, muistellaan Jyväshovia, musiikkia tulee 70-luvulta tähän päivään. Jokainen vois varastaa sieltä jotain mukaansa, tuolin tai lasin tai jonku muistoiksi, koska se on kuitenkin tietääkseni Suomen vanhin tanssiravintola, yllyttää Frederik.

Hotelli Jyväshovin käytävämatoissa on edelleen arvokkuutta.
Hotelli Jyväshovin käytävämatoissa on vanhanajan arvokkuutta.Arvo Vuorela / Yle

Hotelli toimi vankilana

Kun Jyväshovi vihittiin käyttöön vuonna 1938, Jyväskylässä oli vajaa 9.000 asukasta. Reilua vuotta myöhemmin Talvisota keskeytti uuden hotellin toiminnan ja sen valtasivat suomalaiset ja saksalaiset sotilasvirkamiehet ja sotilaat. Sodan jälkeen Valpo piti hotellia tovin inkeriläisten vankilana.

Vuonna 1945 Pentti Barck otti Jyväshovin vetovastuun isältään Alfred Johan Barckilta. Innokkaana maailmanmatkaajana Pentti toi kaupunkiin kansainvälisiä trendejä – muun muassa vesihiihdon ja kansainvälisen rallikilpailun. Hotelli Jyväshovi toimi vuonna 1951 perustetun Jyväskylän Suurajojen keskuspaikkana vuosikausia. Pentti Barck menehtyi 87-vuotiaana 26. marraskuuta 2015. Ensi maaliskuussa hotelli Jyväshovi jatkaa uudella nimellä ja uuden yrittäjä Hotelli Yöpuu Oy:n vetämänä.

Hotelli Jyväshovi sijaitsee aivan Jyväskylän keskustan ytimessä Kävelykadulla.
Rallit tuovat Jyväskylään paljon vieraita. Arvo Vuorela / Yle