Sjöberg, Ahlholm, Snellman, Nikula – isoisoisän nimen voi saada aiempaa helpommin

Nimenmuutos onnistuu vuoden alusta aiempaa nopeammin, sillä harvemmat hakemukset tarvitsevat erikseen nimilautakunnan lausunnon. Esimerkiksi esivanhemman nimen voi elvyttää käyttöön neljänteen sukupolveen asti ilman aikaa vievää lausuntokierrosta.

Kotimaa
Kuvassa täytetään maistraatin nimenmuutoskaavaketta.
Kalle Niskala / Yle

Suomalainen vaihtaa tyypillisesti nimeä mennessään naimisiin ja erotessaan. Myös halu päästä eroon liian tavanomaisesta tai liian erikoisesta nimestä ovat syitä nimenmuutoksille.

Nimenmuutosprosessi helpottuu monien osalta vuoden alusta uuden nimiasetuksen myötä.

Muutos koskee muun muassa jo kertaalleen sukunimeään vaihtaneita, jotka esimerkiksi eron vuoksi haluavat palata aiempaan nimeensä.

Näissä tapauksissa ei enää tarvita erillistä nimilautakunnan hyväksyntää, joka on tähän asti saattanut viivästyttää nimen käyttöönottoa, vaan asia hoituu kokonaisuudessaan maistraatissa.

– Tämä on merkittävä parannus entiseen, sanoo lainsäädäntöneuvos Salla Silvola Oikeusministeriöstä.

Käsittely nimilautakunnassa kestää tällä hetkellä keskimäärin 2–3 kuukautta. Nimilautakunnassa arvioidaan, että hakemusten määrä vähenee asetuksen myötä vajaalla kolmanneksella.

Nimi on nyt muutakin kuin yksilöintiväline

Nimen vaihtaminen on ollut trendikästä Suomessa jo jonkin aikaa. Nimilautakuntaan tulevien lausuntopyyntöjen määrä on tuplaantunut 2000-luvun alusta.

Kun vuonna 2000 nimilautakuntaan saapui 480 lausuntopyyntöä, vuonna 2014 lausuntopyyntöjä tuli 1 042.

– Nimi ei enää ole pelkkä yksilöintitapa, vaan enemmän omaa yksilöllisyyttä korostava seikka, tietyllä tavalla yksi luovuuden väline, Salla Silvola sanoo.

Muun muassa sukupolvien takaa löytyvät sukunimet ovat suosittuja. Sukuselvityksistä kaivetaan esiin aateliselta kuulostavia, mutta myös ihan tavallisia suomalaisia nimiä.

Käyttöön otettujen uusien nimien listalla ovat muun muassa Sjöberg, Ahlholm, Snellman, Cantell, Hellman, Syrén, Nikula, Rosenberg, Walta, Wahlroos, Kallio, Ekberg, Gerlander ja Sundberg.

Esivanhemman nimi on vastedes mahdollista ottaa käyttöön ilman nimilautakuntaa neljänteen sukupolveen, eli isoisovanhempaan asti, viidennessä tilanne vaatii edelleen nimilautakunnan selvitystä.

Etunimien osalta lausuntoa ei tarvitse pyytää, kun kyse on hakijan etunimen muuttamisesta etunimeksi, joka on Suomessa käytössä etunimenä samalla sukupuolella, kuin jolle nimeä haetaan.

Lausunto kuitenkin tarvitaan, jos on syytä epäillä, että ehdotetun etunimen voidaan tulkita olevan esimerkiksi henkilön edun vastainen.

Nimikäytäntöihin tullee tulevaisuudessa vielä lisää muutoksia, sillä oikeusministeriössä viritellään nimilain kokonaisuudistusta.