Kiinalaisia varoitetaan taas saastesumusta – "huoli vaikutti Pariisin ilmastosopimukseen"

Kiinalaisten huoli ilmansaasteista näkyi osaltaan Kiinan uudenlaisessa otteessa ilmastoneuvotteluihin, sanoo Greenpeacen Kiina-asiantuntija. Kiina lupaa, että sen kasvihuonekaasupäästöjen huippu on käsillä viimeistään vuonna 2030. Tutkija uskoo, että tavoitetta voidaan tiukentaa.

ilmasto
Savusumua Pekingissä
Savusumua Pekingissä joulukuussa. Miten Hwee Young / EPA

Pekingiläiset joutuvat jälleen viikonloppuna harkitsemaan tarkkaan ulkona liikkumista, sillä viranomaiset ovat kehottaneet kaupunkilaisia varautumaan uuteen saastepilveen.

Saastesumu levittäytyy laajalle alueelle Keski-Kiinan Xianiin ja pohjoisessa Harbinin kaupunkiin asti. Pahin tilanne tulee olemaan Pekingissä lauantai-illasta alkaen, ennustaa Kiinan ilmatieteen laitos.

Pekingissä annettiin jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä korkein, punainen hälytys. Se tarkoittaa muun muassa autoilun rajoittamista ja kehotusta pitää koulut kiinni.

Varsinkin sosiaalisessa mediassa kansalaisten mielipide tulee kyllä selväksi.

Harri Lammi, Greenpeace

Juuri kiinalaisten huoli ilmansaasteista vaikutti yhtenä tekijänä siihen, että maailman suurin saastuttaja Kiina näytti aiempaa edistyksellisemmältä tämän vuoden kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, arvioi ympäristöjärjestö Greenpeacen hiilikampanjoitsija Harri Lammi.

Kiinan vaurastunut keskiluokka tuntee nahoissaan teollisen kehityksen sivuvaikutukset ja pelkää terveytensä ja lastensa puolesta.

– Tämä on tuottanut keskustelun, jota Kiinan hallitus ei voi ohittaa. Varsinkin sosiaalisessa mediassa kansalaisten mielipide tulee kyllä selväksi, Kiinassa pitkään asunut Lammi sanoo.

Keskustelu tosin alkoi jo muutama vuosi sitten, ei suinkaan vasta Pariisin ilmastokokouksen alla.

Kiina lupaa varovasti – ja tekee sitten enemmän

Kiinan lupaus viime viikonloppuna päättyneeseen Pariisin ilmastokokoukseen oli, että maan kasvihuonekaasupäästöt tavoittavat huippunsa viimeistään vuonna 2030.

Greenpeacen Lammille Kiinan taktiikka on tuttu. Kiinalla on kansainvälisillä areenoilla ollut tapana asettaa omat lupauksensa konservatiivisesti siten, että tavoite tulee varmasti toteutumaan. Näin tavoitteita voidaan myöhemmin tiukentaa.

Samaa sanoo Kiinan energiapolitiikkaan perehtynyt tutkija Fergus Green London School of Economicsista (LSE).

– Kiinalla on tapana luvata vähemmän ja tehdä sitten luvattua enemmän, Green sanoo.

Kiinan edustaja Xie Zhenhua, Ranskan ympäristöministeri Segolene Royal ja Yhdysvaltain varapresidentti Al Gore Pariisin ilmastokokouksessa 12. joulukuuta.
Kiinan edustaja Xie Zhenhua, Ranskan ympäristöministeri Ségolène Royal ja Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore Pariisin ilmastokokouksessa 12. joulukuuta.Francois Guillot / AFP

Greenin mukaan Kiinan päästöennusteet ovat lisäksi perustuneet osin vanhentuneeseen tietoon, sillä sekä maan talouden että energiantuotannon rakenne ovat muuttuneet parin viime vuoden aikana.

Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin, että maiden päästövähennystavoitteita tarkastellaan jatkossa viiden vuoden välein. Tutkija Green uskoo, että Kiina saattaa viiden vuoden päästä hyvinkin tiukentaa omia tavoitteitaan.

Tällä hetkellä nimittäin näyttää siltä, että suurimman päästölähteen eli kivihiilen käyttö on Kiinassa kääntynyt laskuun.

"Hiilen kulta-aika Kiinassa näyttää olevan ohi"

Tilastointi on Kiinassa oma taiteenlajinsa. Eri lähteet puhuvat erilaisista luvuista, mutta Greenpeacen Harri Lammin mukaan ne kertovat kuitenkin samasta trendistä.

Kivihiilen kulutuksen kääntyminen laskuun alkoi Kiinassa jo puolitoista vuotta sitten, Greenpeace sanoo. Järjestön mukaan laskuun ovat kääntymässä myös hiilidioksidipäästöt.

Kiina on tehnyt välttämättömyydestä hyveen.

Harri Lammi, Greenpeace

Taustalla ovat niin talouskasvun hidastuminen kuin käynnissä oleva talouden rakennemuutos, jossa Kiina pyrkii vähentämään riippuvuutta paljon hiiltä käyttävästä raskaasta teollisuudesta ja siirtymään palveluhin ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Saastuttavin kasvubuumi ei niinkään liittynyt Kiinan vientituotteisiin vaan kaupungistumiseen. Teräksestä rakennettiin isoja kaupunkeja, mutta nyt kehitys on hidastumassa.

Voimalaitosaluetta pekingissä.
Miten Hwee Young / EPA

– Kun hiili-intensiiviset teräs- ja sementtiteollisuus ovat laskusuhdanteessa, Kiina on tehnyt välttämättömyydestä hyveen, Lammi sanoo.

Teollisuudessa on ylikapasiteettia, jota Kiina ryhtyi leikkaamaan ilmansaasteohjelmalla. Samalla pystyttiin vähentämään päästöjä.

Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA muotoilee uudessa raportissaan, että hiilen kulta-aika Kiinassa näyttää olevan ohi.

IEA:n mukaan hiilen kulutus on maailmanlaajuisesti kääntymässä laskuun tänä vuonna. Tämä johtuu pitkälti puolet maailman hiilestä nielevän Kiinan talouden rakennemuutoksesta.

Päästöhuippu käsillä piankin?

Vielä ei tiedetä, mitä vuoteen 2030 mennessä ehtii tapahtua: lisääntyykö hiilen kulutus Kiinassa – ja samalla ilmaan tupruavat saasteet.

Paluuta vanhanmalliseen hiilibuumiin ei kuitenkaan ennusta kukaan, sanoo Harri Lammi.

LSE:n tutkijan Fergus Greenin ja arvostetun brittiekonomistin Nicholas Sternin arvion mukaan Kiinan kasvihuonekaasupäästöjen huippuvuosi on käsillä viimeistään 2025.

– Se voi olla koska tahansa vuosien 2014 ja 2025 välillä. Joka tapauksessa hyvin paljon ennen vuotta 2030, Green sanoo.

Kovat tavoitteet uusiutuvalle energialle

Vaikka hiilen kulutus Kiinassa vähenisi jatkossakin, sen käyttö on edelleen massiivista. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä tulee muistakin energianlähteistä.

Öljynkulutus on kasvussa. Maakaasu korvaa hiiltä suurimmissa kaupungeissa ja tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin uusiutuva energia.

Toisaalta Kiina on asettanut uusiutuvalle energialle kovat tavoitteet. Kiinan kehitystä ohjaavan viisivuotissuunnitelman luonnoksessa tavoitellaan tiettävästi tuulivoiman ja aurinkosähkön hinnan laskemista hiilivoiman tasalle – ilman tukia.

Viisivuotissuunnitelmaan kuulunee myös kansallinen päästökauppa, jonka on määrä alkaa Kiinassa vuonna 2017.