Sisällissodan partaalle ajautunut Burundi kieltäytyy ulkopuolisesta avusta

Afrikan unioni suunnittelee 5 000 rauhanturvaajan lähettämistä Keski-Afrikassa sijaitsevaan Burundiin. Yli 400 ihmistä on kuollut 9 kuukautta jatkuneissa väkivaltaisuuksissa.

Ulkomaat
Sotilaita ja vangittuja autossa.
Sotilaat kuljettivat Burundin levottomuuksissa vangittuja miehiä Bujumburassa 11. joulukuuta.AFP

Afrikan unioni valmistelee rauhanturvaajien lähettämistä sisällissodan partaalle ajautuneeseen Burundiin. Burundi on ilmoittanut, ettei se aio päästää ulkopuolisia joukkoja maahan, mutta Afrikan unionin perustuskirja mahdollistaa puuttumisen jäsenvaltion tilanteeseen ilman maan suostumusta vakavissa olosuhteissa.

Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun Afrikan unioni turvautuu perustuskirjansa neljänteen artiklaan.

Afrikan unioni suunnittelee 5 000 rauhanturvaajan lähettämistä keskisessä Afrikassa sijaitsevaan Burundiin. Se on pyytänyt YK:n turvallisuusneuvostolta tarvittavaa lupaa joukkojen lähettämiseen.

Yhdysvallat on ilmoittanut olevansa valmis tukemaan Afrikan unionin operaatiota. Myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on ilmaissut harkitsevansa rauhanturvaajien lähettämistä Burundiin hillitsemaan väkivaltaisuuksia.

Väkivaltaisuudet roihahtivat pääkaupungissa

Väkivaltaisuudet kiihtyivät Burundissa viime viikolla, kun tuntemattomat asemiehet hyökkäsivät kolmeen armeijan kohteeseen pääkaupungissa Bujumburassa. Burundin armeijan mukaan välikohtauksessa kuoli 87 ihmistä.

Hyökkäysten jälkeen Burundin hallituksen turvallisuusjoukot ovat kiihdyttäneet operaatioitaan kapinallisia vastaan. Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät hallituksen joukkojan summittaisista tapoista.

Yli 400 ihmistä on kuollut väkivaltaisuukissa, jotka alkoivat huhtikuussa, kun presidentti Pierre Nkurunziza ilmoitti pyrkivänsä kolmannelle kaudelle, vaikka perustuslaki rajoittaa toimikaudet kahteen. Nkurunziza voitti heinäkuussa järjestetyt vaalit, joita suurin osa maan oppositiosta boikotoi.

Lähes 3 500 ihmistä on pidätetty, ja 220 000 on paennut maasta poliittista kriisiä, jonka pelätään avaavan kymmenen vuotta sitten päättyneen sisällissodan haavat.

Poliittisten kiistojen pelätään kehittyvän etnisiksi väkivaltaisuuksiksi

Burundi itsenäistyi Belgiasta vuonna 1961. Sen jälkeen maassa on koettu neljä vallankaappausta ja verinen sisällissota, jossa kuoli arviolta 250 000 ihmistä. Burundissa kansan enemmistö on hutuja, mutta tutsit ovat olleet yhteiskunnan johtava luokka.

Vuosina 1993–2005 käydyssä sisällissodassa tutsien johtama armeija taisteli hutukapinallisia vastaan. Presidentti Nkurunziza taisteli hutujen joukoissa.

Vaikka Burundin levottomuudet johtuvat poliittisista kiistoista, pitkittyessään niiden pelätään roihahtavan etnisiksi väkivaltaisuuksiksi.

Lähteet: Reuters, AP