Kasvissyöjäkin kattaa joulupöytään riistaa – vuosisatainen ruokaperinne on myös kuumin trendi

Riistalla on ollut kunniapaikka talven juhlapöydässä jo ennen kuin joulun juhliminen Suomessa on aloitettu. Ikivanha ruokaperinne on nykyisin niin muodikasta, että riistaa kattavat pöytäänsä myös ihmiset, jotka eivät muutoin lihaa syö.

Kotimaa
Hirvenlihasta valmistettu voileipä.
Mika Moksu / Yle

Keittiömestari Ville Penttillä viiltää hirven kielestä lähes läpikuultavan ohuita siivuja. Sienien, sipulin ja karpaloiden kanssa riistanliha muuntuu jouluisaksi voileiväksi.

Riistaa voi hyvällä syyllä pitää perinteisimpänä suomalaisena juhlaruokana. Hirveä, metsäkanalintuja ja muuta "metsän viljaa" on katettu talven juhlapöytiin jo kauan ennen kuin varsinaista joulua on vietetty.

Suomessa on aina laitettu juhlapöytään parasta, mitä on tarjolla.

Ville Penttilä

– Suomessa on aina laitettu juhlapöytään parasta, mitä on tarjolla. Ja historiassa se on hyvin usein ollut riistaa, sanoo keittiömestari Penttilä, jolle villiruoka on sydämen asia.

Juhlakattauksessa kaikkea hirvipaistista makkaraan

Riista on mainittu juhlaruokana niin kauan, kuin maastamme löytyy kirjoitettuja perinnereseptejä. Hirvi on ollut tärkein riistaeläimemme aina. Sen perässä muinaiset metsästäjät ovat myös tänne tulleet. Aikain saatossa hirvi on myös ollut sillä juhlapöydän kunniapaikalla, jolla sian kinkku on nykyisin. Riistaa on maassamme hyödynnetty todellakirjavasti, kunkin maamme kolkan omien tapojen mukaan.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla joulupöytään on läpi historian kuulunut hirvimakkara.

Taina Vuorimies

– Esimerkiksi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla joulupöytään on läpi historian kuulunut hirvimakkara, tietää riistaruoka-asiantuntija Taina Vuorimies.

Muoti ja perinne lyövät kättä

Riista, marjat ja sienet, eli niin kutsuttu villiruoka on noussut ruokamaailmassa valtavaksi buumiksi. Sosiaalinen media täytyy syksyisin sienestäjien saaliskuvista, villiyrttejä kerätään ahkerasti ja riistanlihan kysyntä on kasvanut jatkuvasti.

Viiliruuan ja riistan asemaa on myös edistetty muutamien viime vuosien aikana. Esimerkiksi Suomen Metsästäjäliitto toteutti vuonna 2014 erityisen hankkeen, jonka tarkoituksena oli korostaa arvokkaan ja terveellisen riistaruuan asemaa kotimaisessa ruokakulttuurissa.

Samaan aikaan julkisuuteen nousi useita kohuja, joissa elintarviketeollisuuden maine ryvettyi. Otsikoissa vilahteli hevosenlihaskandaaleita ja tuotantoeläinten kaltoinkohtelua. Eettisyydellä markkinoidun riistan kysyntä alkoi kasvaa.

Nykyisin moni kuluttaja valmistaa ruuaksi riistaa, vaikka ei muuta lihaa söisikään

Taina Vuorimies

– Nykyisin moni kuluttaja valmistaa ruuaksi riistaa, vaikka ei muuta lihaa söisikään, sanoo Metsästäjäliiton riistaruokahankkeen vetäjänä toiminut Taina Vuorimies.

– Ja vaikka riista ja muu villiruoka on nyt äärimmäisen trendikästä, on moni trenditietoinen riistaruuan ystävä samalla erittäin perinnetietoinen, hän muistuttaa.

Riistaa kannattaa kysyä ja ennen kaikkea valmistaa

Lahtelaisravintolan keittiömestarina toimiva Penttilä valmistaisi riistaa enemmänkin, mutta sen saatavuus varsinkin ammattikeittiöön on niin vaatimatonta, että riista joudutaan korvamaan naudalla. Penttilä kuitenkin vakuuttaa että yksityishenkilön on aivan mahdollista saada riistaa pöytäänsä tutuilta tai sukulaisilta. Ja riistan valmistamista ei pitäisi pelätä.

Hirven maksasta saa helposti hyvää ja juhlavaa ruokaa

Ville Penttilä

– Hyvä esimerkki on hirvenvasan maksa. Naudan maksa on meillä hyvinkin arkipäiväinen ruoka, mutta hirven maksasta saa yhtä helposti hyvää ja juhlavaa ruokaa, Penttilä rohkaisee.