Jätkänkynttilä on joulun valaiseva juhlapölkky

Perinteinen metsämiesten käyttämä jätkänkynttilä tehdään aina harmaasta kelohongasta. Kelon sytytyskin on helppoa, sillä puussa on luonnostaan paljon tervaa. Kotona sahattu uudempi pölli on sekin yleensä mäntyä. Sytykkeenä voi käyttää lastuja tai nestettä.

ilmiöt
Jätkänkynttilä voidaan valmistaa joko sahaamalla siihen jänönturpa tai poraamalla siihen reiät.
Jätkänkynttilä voidaan valmistaa joko sahaamalla siihen jänönturpa tai poraamalla siihen reiät.Anne Rahjola / Yle

Joulun juhlavalo eli jätkänkynttilä syntyy ekologisesti puusta. Toisin kuin muissa juhlalyhdyissä, jätkänkynttilässä ei ole turhia kääreitä. Parhaimmillaan puu palaa päästä kantaan lähes täysin.

Perinteinen jätkänkynttilä on hienosti harmaantunutta kelohonkaa eli pystyyn kuollutta mäntyä. Koska keloa ei aina ole saatavilla, jätkänkynttilän voi valmistaa myös männystä tai kuusesta. Koivu ei jätkänkynttilään kuulu, vaikka muuten onkin palo-ominaisuuksiltaan hyvä takkapuu.

Ähtärissä paikallinen Lions Club on jo vuosia tehnyt satoja jätkänkynttilöitä hyväntekeväisyyteen ja koululaisten myytäväksi. Tänäkin jouluna alueen pihapiirejä valaisee kolmisensataa puuvaloa.

Puupuru lentää jätkänkynttilän valmistuksessa.
Puupuru lentää jätkänkynttilän valmistuksessa.Anne Rahjola / Yle

Kaksi tapaa sahata

Oikeaoppinen jätkänkynttilä voidaan sahata kahdella tavalla. Kynttilätalkoissa olleet Tapio Oikari ja Jarmo Soukkala kertovat, että pölliin sahataan yleensä ristikkäiset viillot lähes kynttiän pohjaan saakka. Lisäksi pölkkyyn porataan reikä, josta kynttilä saa ilmaa palamiseen.

Toinen mahdollisuus on porata ilmareikien lisäksi reiät myös päähän.

– Kun sen sytyttää, se rupeaa syömään kynttilää sisältä ja lyö lieskaa niin kuin savupiipusta, Soukkala kuvaa.

Tällaisesta puusta jäävät palaessa jäljelle vain kuoret. Ristiviillotetussa mallissa palamisjätteeksi jäävät pelkät tikut.

Sahaamiseen tarvitaan moottorisaha ja sopivan kokoisia puupölkkyjä. Ähtärin jätkänkynttilöiden tämänvuotisen mitat ovat noin 70 x 15.

Aivan hätäisen miehen hommaa kynttiöiden valmistus ei ole, sillä ainakin paksujen pöllien pitää olla palaakseen rutikuivia, mieluiten ylivuotisia tai sitä vanhempia.

Pysyy pystyssä itsekseen

Jätkänkynttilä ei välttämättä tarvitse tuekseen astiaa, vaan pysyy pystyssä itsekseen myös ilman upottavaa hankea.

Tuulisella ilmalla paloturvallisuus kannattaa kuitenkin varmistaa laittamalla kynttilä turvallisen matkan päähän palavista materiaaleista tai jättää koko kynttilä polttamatta.

Pölkkymestarit Tapio Oikari (vas.), Jarmo Soukkala ja Heikki Raikamo jätkänkynttiläpinon edessä.
Pölkkymestarit Tapio Oikari (vas.), Jarmo Soukkala ja Heikki Raikamo jätkänkynttiläpinon edessä.Anne Rahjola / Yle

Ennen polttamista jätkänkynttilä täytyy kuitenkin saada syttymään.

Itse pää-pöllimestari, 81-vuotias Heikki Raikamo suosii sytytykseen hyväksi havaittua keinoa. Hän kaataa reikään sytytysnestettä:

– Minä käytän Sinolia eli niin kuin vanhaan aikaan sanottiin, tenttua. Odotetaan vähän aikaa, että neste imeytyy. Pieni syttypala sisään ja sytetään – se ylläpitää sitä niin kauan, että puu syttyy, Raikamo neuvoo.

Mikäli jätkänkynttilänsä haluaa kuitenkin nautiskella ilman palavan nesteen hajua, voi sytytykseen käyttää myös puulastuja tai tervaisia tikkuja.

Sytytetty tunnelmapuu palaa parista tunnista neljäänkin tuntiin, pöllin koosta ja sääoloista riippuen.