1. yle.fi
  2. Uutiset

Yli 160 WTO-maata sopi maatalouden vientituista luopumisesta

Kokousedustajat olivat yksimielisiä siitä, että vähiten kehittyneitä maita on kohdeltava maailmanmarkkinoilla entistä paremmin. Suomen kannalta tärkeä päätös oli myös informaatioteknologiasopimuksen laajentaminen.

politiikka
Maailman kauppajärjestön (WTO) pääjohtaja Roberto Azevedo on keskellä kuvaa.
Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtaja Roberto Azevedo (keskellä).Daniel Irungu / EPA

Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenmaat ovat sitoutuneet luopumaan maatalouden vientituista. WTO:n 164 jäsentä kokoontui Kenian pääkaupungissa Nairobissa tällä viikolla jatkamaan niin sanottua Dohan kauppaneuvottelukierrosta. Kehittyneet maat sitoutuivat luopumaan maatalouden vientituista välittömästi, kehittyvät maat saivat aikaa vientitukiensa poistamiseen vuoteen 2018 asti.

EU on poistanut lähes kaikki vientituet, joten Suomen näkökulmasta paljon ei muutu.

– Jotkut maat ovat vientitukia tuotteilleen maksaneet. Nyt ne poistuvat, joten suomalaisten tuotteiden, joille tukia ei ole maksettu, kilpailukyky kohenee maailmanmarkkinoilla, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) kuvailee.

Asiantuntija-apua vähiten kehittyneisiin maihin

Lisäksi kokouksessa sovittiin vähiten kehittyneiden maiden entistä paremmasta kohtelusta maailmanmarkkinoilla, Toivakka kertoo. Teollisuusmaat voivat helpottaa vähiten kehittyneiden maiden tuotteiden tuontia teollisuusmaiden markkinoille. Eniten tästä hyötyisivät Saharan eteläpuolisen Afrikan maat.

Maat saavat rahoitusta kaupan vahvistamiseen kymmenien kehitysmaiden, kansainvälisten järjestöjen ja avunantajamaiden EIF-ohjelman kautta. Ohjelmalle on kerätty tähän tarkoitukseen 90 miljoonaa dollaria eli runsaat 80 miljoonaa euroa. Suomen osuus on merkittävä, 10 miljoonaa euroa.

Varat käytetään elinkeinojen vahvistamiseen tavalla tai toisella:

– Se voi olla yrittäjyyden ja teknologiaosaamisen vahvistamista tai vaikka verojärjestelmän kehittämistä. Erilaista asiantuntijaosaamista, jotta vähiten kehittyneet maat voivat toimia kehittyvien ja teollisuusmaiden kanssa, Toivakka antaa esimerkin.

Johtajien näkemys on, että kehittyvien maiden on päästävä mukaan maailmankauppaan, jotta maihin syntyy hyvinvointia.

– Samaan aikaan maita on tuettava pääsemään markkinoille. On tuettava niiden omaa tuotantoprosessia, etteivät ne ole vain raaka-aineiden lähteitä, Toivakka sanoo.

Lisää tullittomia tuotteita

Suomen kannalta kokouksessa päästiin merkittävään sopuun myös informaatioteknologiasopimuksen laajennuksesta. Kiina jarrutti asiaa, mutta myöntyi sitten neuvotteluissa.

– Entistä useampi tuote pääsee maailmanmarkkinoille, kun tullit laskevat nollaan. Suomen kannalta tämä oli merkittävin asia näissä neuvotteluissa, Toivakka linjaa.

Hänen mukaansa laajennus vaikuttaa esimerkiksi suomalaisten staattisten muuntajien ja erinäisten lääketieteen koneiden ja laitteiden vientiin.

Esillä on ollut vastaava laajennus myös ympäristöteknologiatuotteiden kohdalla. Siinä ei kuitenkaan päästy eteenpäin. Neuvottelut jatkuvat Toivakan mukaan keväällä.

– Uusia tuotteita on saatava sopimusten piiriin Pariisin ilmastokokouksen takia, Toivakka viittaa aiemmin joulukuussa ilmastonmuutoksen hillitsemisestä tehtyyn sopimukseen.

Erilaista ympäristöteknologiaa tarvitaan, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan hidastaa. Suomessa on tällaista osaamista, joten intressit ovat suuret. Maan ilmakehä on lämmennyt jo asteen verrattuna aikaan ennen teollistumista. Lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen.

Miten maailmankauppaa vapautetaan?

Toivakka kuvailee Nairobin-kokouksen olleen vaikea juuri siksi, että näkemyserot Dohan kauppaneuvottelukierroksen tulevaisuuden suhteen ovat suuria. Keskustelu jatkuu, miten maailmankauppaa vapautetaan. EU:n ministerikokouksessa palataan asiaan alkuvuodesta, Toivakka kertoo.

– Samaan aikaan tarvitaan kahdenvälisiä neuvotteluja, ministeri linjaa.

EU ja Yhdysvallat neuvottelevat TTIP-vapaakauppasopimuksesta. Useat Tyynenmeren maat ovat jo solmineet vastaavan sopimuksen.

Lue seuraavaksi